Early Growth and Later Health, Focus on Metabolic Syndrome, Obesity and Physical Activity

The Developmental Origins of Health and Disease Hypothesis proposes that adverse health outcomes in adult life are in part programmed during fetal life and infancy. This means that e.g. restricted nutrition during pregnancy programmes the offspring to store fat more effectively, to develop faster and to reach puberty earlier. These adaptations are beneficial in terms of short term survival. However, in developed countries these adaptations often lead to an increased risk of obesity and metabolic disturbances in later life, due to a mismatch between the prenatal and postnatal environment. This thesis aimed to study the role of early growth in people who are obese as adults, but metabolically healthy as well as in those who are normal in weight but metabolically obese. Other study aims were to assess whether physical activity and cardiorespiratory fitness are programmed early in life. The role of socioeconomic status in the development of obesity from a life course setting was also studied. These studies included 2003 men and women born in Helsinki between 1934 and 1944 with detailed information of their prenatal and childhood growth as well as living conditions. They participated in the detailed clinical examination during the years 2001-2004. A sub-group of the subjects participated in the UKK Institute 2-kilometre walk test. Metabolic syndrome was defined according to the 2005 criteria of the International Diabetes Federation. Among the obese men and women 20 % were metabolically healthy. Those with metabolic syndrome did not differ in birth size compared to the healthy ones, but by two years of age, they were lighter and thinner, and remained so up to 11 years. The period when changes in BMIs were predictive of the metabolic syndrome was from birth to 7 years. Of the normal weight individuals 17 % were metabolically obese. Again, there were no differences in birth size. However, by the age 7 years, those men who later developed metabolic syndrome were thinner. Gains in BMI during the first two years of life were protective of the syndrome. Children who were heavier, and especially taller, were more physically active, exercised with higher intensity and had higher cardiorespiratory fitness in their adult life than those who were shorter and thinner as children. Lower educational attainment and lower adult social class were associated with obesity in both men and women. Childhood social class was inversely associated with body mass index only in men while lower household income was associated with higher BMI in women. These results support the role of early life factors in the development of metabolic syndrome and adult life style. Early detection of risk factors predisposing to these conditions is highly relevant from a public health point of view.

Lihavuus altistaa useille sydän- ja verisuonitautien riskitekijöille, kuten tyypin 2 diabetekselle ja metaboliselle oireyhtymälle. Varhaisella kasvulla voi olla suojaava vaikutus kyseisten riskitekijöiden kehittymiselle myöhemmällä aikuisiällä. Ne, joilla painoindeksi oli tai ylitti 30 kg/m2, heistä noin 20 % todettiin metabolisesti terveiksi. Tutkittavista nämä lihavat nk. metabolisesti terveet aikuiset olivat vankkarakenteisempia lapsuusiässä ja kasvoivat nopeammin verrattuna metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttäviin verrokkeihinsa. Lisäksi normaalipainoisten tutkittavien ryhmässä (BMI < 25 kg/m2) 17 % täytti metabolisen oireyhtymän kriteerit. Etenkin miehet, jotka olivat hoikempia lapsuusiässä, altistuivat kyseiselle oireyhtymälle. Syntymäpainon ei todettu olevan yhteydessä aikuisiän metaboliseen oireyhtymään. Tutkimuksessa todettiin myös, että ihmiset, jotka olivat lapsina vankkarakenteisempia, olivat aikuisiällä aktiivisempia vapaa-ajan liikunnanharrastajia, harrastivat liikuntaa intensiivisemmin ja olivat paremmassa fyysisessä kunnossa verrattuna tutkittaviin, jotka lapsuudessaan olivat olleet pienikokoisempia. Syntymäpaino ja pituus olivat yhteydessä aikuisiän korkeampaan liikunta-intensiteettiin, mutta ei fyysiseen kuntoon. Koko tutkimusjoukossa lihavuuden esiintyvyys miehillä oli 22 % ja vastaavasti naisilla 27 %. Alhaisemmat koulutustaso ja sosiaaliluokka olivat yhteydessä lihavuuteen sekä miehillä että naisilla. Lapsuusiän sosiaaliluokka oli käänteisesti yhteydessä aikuisiän painoineksiin ja lihavuuteen miehillä. Vastaavasti talouskohtaiset tulot olivat käänteisesti yhteydessä painoindeksiin naisilla. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että kasvuiässä tapahtuva kehitys mahdollisesti muokkaa aikuisiän aineenvaihdunnallista ilmiasua sekä lihavilla ihmisillä että normaalipainoisilla, joilla osalla on lihavuuteen liittyviä aineenvaihdunnallisia häiriöitä. Myös liikunta-aktiivisuuten ja fyysiseen kuntoon varhaiskasvulla näyttäisi olevan vaikutusta. Tutkimukseen osallistui yhteensä 2003 vuosina 1934 44 syntynyttä miestä ja naista, joiden syntymä, neuvola- ja koulutiedot sisältäen kasvumittoja sekä elinoloja koskevaa tietoa, ovat saatavilla. He osallistuivat kliinisiin tutkimuksiin vuosien 2001 2004 aikana keskimäärin 61 vuoden iässä. UKK-instituutin 2 kilometrin kävelytesti tehtiin osalle kliiniseen tutkimukseen osallistuneista. Metabolinen oireyhtymä määritettiin kansainvälisen diabetesliiton (IDF) 2005 kriteereitä noudattaen.