Una gramática descriptiva del chabacano de Ternate

This dissertation is a descriptive grammar of Ternate Chabacano, a Spanish-lexifier Creole spoken by 3.000 people in the town of Ternate, Philippines. The dissertation offers an analysis of the phonological, morphological, and syntactic system of the language. It includes an overview of the historical background, the current situation of the speech community and a collection of annotated texts. Ternate Chabacano shares many characteristics with its main adstrate language Tagalog as well as the dialectal varieties of Spanish. At present, English also exerts an influence, nevertheless mainly affecting its lexicon. The description offered is based on fieldwork conducted in Ternate. Spoken language collected through thematic interviews forms the main type of the material analysed. Information regarding the informants and text types is included in the examples. Ternate Chabacano has a five-vowel system and 17 consonant phonemes. The morphology of the language is largely isolating. Clitics are used extensively for expressing adverbial relations. The verbal system is based on the preverbal markers that express the category of tense, modality and aspect, among which aspect is the main dimension. Complex predicates and verbal chains are used in order to further distinguish aspect and modality, as well as changes of voice and valency. Intransitive verbs express motion, states, and reflexive actions, even though the majority of verbs can occur in both intransitive and transitive clauses. Ternate Chabacano is a nominative-accusative type language but the typological configuration of the Philippine languages influences the marking of its constituents. A case in point is constituted by the nominal determination system. The basic constituent order in a clause is VSO. Equative and attibutive clauses are formed by juxtaposition while the locative clauses feature a copula. Indefinite terms are expressed through existential constructions. The negation of existential clauses differs from standard negation but both are intensified in the same way. In spoken discourse, tag-questions are common. Pragmatic elements and social formulas reflect largely the corresponding Tagalog expressions. Coordination and subordination occur typically without overt markers but a variety of markers exists for expressing different relations, especially those made explicit by adverbial clauses. Verbal chains form a continuum from serial verbs to complementation and ultimately to coordination.

Väitöskirja on ensimmäinen yleiskuvaus Ternaten chabacanosta. Se on vähemmistökieli, jota puhuu noin 3000 ihmistä Ternatessa Filippiineillä. Chabacano on yksi harvinaisista espanjalaisista kreolikielistä. Kreolikielet syntyvät kahden tai useamman kielen kontaktista, josta syntyy uusi erilainen kielensä. Kieliopissa kuvataan Ternaten chabacanon äännejärjestelmää, muoto-oppia ja lauseoppia. Se sisältää myös yleiskatsauksen kielen historiaan ja nykytilanteeseen sekä kokoelman näytetekstejä. Kieliopissa kuvatut piirteet muotoilevat kielen sisäisen tarinan, joka on kehittynyt sen puhujien kontakteista muiden kielten puhujien kanssa. Monia Ternaten chabacanon piirteitä esiintyy sen rinnalla puhuttavassa tagalogissa ja espanjan murteissa. Nykyisin myös englanti vaikuttaa pääasiassa kielen sanastoon. Kielioppia voidaan hyödyntää espanjalaisen filologian ohella maailman kielten vertailevassa tutkimuksessa ja kielikontaktien tutkimuksessa. Sillä on merkitystä myös puhujayhteisölle oman paikallisen kieli-identiteetin tukemisessa. Kieliopin kuvaus perustuu Ternatessa tehtyyn kenttätyöhön. Aineiston muodostavat puhutun kielen näytteet, sillä Ternaten chabacanon puhujat eivät yleensä kirjoita kieltään. Ternaten chabacanon äännejärjestelmässä on viisi vokaalia ja 17 konsonanttia. Kielen muotorakenne on pitkälti isoloiva, ja siinä on vain vähän taivutusta. Nominaalijärjestelmä sisältää tarkenteet, luvun (kontekstisidonnainen), adjektiivi- ja kysymysmääritteet, erilaiset omistusrakenteet ja persoonapronominit. Indefiniittipronominien sijaan käytetään eksistentiaalirakenteita. Verbijärjestelmä perustuu verbipartikkeleille, jotka sijoittuvat ennen verbiä ja ilmaisevat aikaa, tapaa ja aspektia. Näistä aspekti muodostaa kategorian päädimension. Verbiketjut ilmaisevat useita aspektin ja tavan merkityksiä, sekä valenssin ja diateesin muutoksia. Ternaten chabacano on espanjan tapaan nominatiivi-akkusatiivikieli, mutta sen lauseenjäsenten merkinnässä voidaan nähdä filippiiniläisen tyypin vaikutusta. Peruslauseen sanajärjestys on verbialkuinen. Kopulaa käytetään lokatiivilauseissa, mutta sitä ei esiinny ekvatiivisissä ja kuvailevissa lauseissa. Eksistentiaalilauseiden kielto poikkeaa tavallisesta kiellosta, mutta molempia vahvistetaan samalla tavalla. Lauseita yhdistetään usein ilman konjunktioita liittämällä niitä ketjuiksi intonaation keinoin. Pragmaattiset elementit ja käytännöt heijastavat pitkälti vastaavia tagalogin ilmaisuja.