From ‘Afflicted’ to Activists: Structural Violence and Climate Change Discourse in the States of Pernambuco and Paraíba in Northeast Brazil

This study approaches the problem of poverty in the hinterlands of Northeast Brazil through the concept of structural violence, linking the environmental threats posed by climate change, especially those related to droughts, to the broader social struggles in the region. When discussions about potentials and rights are incorporated into the problematic of poverty, a deeper insight is obtained regarding the various factors behind the phenomenon. It is generally believed that climate change is affecting the already marginalized and poor more than those of higher social standing, and will increasingly do so in the future. The data for this study was collected during a three month field work in the states of Pernambuco and Paraíba in Northeast Brazil. The main methods used were semi-structured interviews and participant observation, including attending seminars concerning climate change on the field. The focus of the work is to compare both layman and expert perceptions on what climate change is about, and question the assumptions about its effects in the future, mainly that of increased numbers of ‘climate refugees’ or people forced to migrate due to changes in climate. The focus on droughts, as opposed to other manifestations of climate change, arises from the fact that droughts are not only phenomena that develop over a longer time span than floods or hurricanes, but is also due to the historical persistence of droughts in the region, and both the institutional and cultural linkages that have evolved around it. The instances of structural violence that are highlighted in this study; the drought industry, land use, and the social and power relations present in the region, including those between the civil society, the state and the private agribusiness sector, all work against a backdrop of symbolic and moral realms of value production, where relations between the different actors are being negotiated anew with the rise of the climate change discourse. The main theoretical framework of the study consists of Johan Galtung’s and Paul Farmer’s theory of structural violence, Ulrich Beck’s theory of the risk society, and James Scott’s theory of everyday peasant resistance.

Tutkielma lähestyy köyhyysongelmaa Koillis-Brasilian takamailla rakenteellisen väkivallan teorian valossa. Ilmastonmuutokseen liittyviä ympäristöriskejä, erityisesti kuivuusongelmaa, tarkastellaan osana suurempia sosiaalisia epäkohtia. Köyhyysongelma näyttäytyy monisyisempänä, kun otetaan huomioon sen taustalla vaikuttavat diskurssit potentiaaleista ja oikeuksista. Ilmastonmuutoksen oletetaan vaikuttavan ensimmäisenä jo marginalisoituneisiin ja köyhiin ihmisryhmiin, ja tämän tendenssin oletetaan pahentuvan tulevaisuudessa. Aineisto tutkimusta varten kerättiin kolmen kuukauden kenttätyön aikana Pernambucon ja Paraíban osavaltioissa Koillis-Brasiliassa. Pääasiallinen aineistonkeruumetodi oli semi-strukturoidut haastattelut, sekä osallistuva havainnointi. Työn painopiste on vertailla sekä maallikoiden että asiantuntijoiden näkemyksiä ilmastonmuutoksesta, ja kyseenalaistaa tiettyjä oletuksia tulevaisuutta koskien, kuten ’ilmastopakolaisten’ määrän lisääntymistä jatkossa. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti alueella vallitsevaan kuivuusongelmaan, jonka ympärille ovat muodostuneet pitkälle juontavat historialliset ja kulttuuriset merkitykset. Rakenteellista väkivaltaa tarkastellaan tutkielmassa kolmen pääaspektin kautta. Nämä ovat ”kuivuusteollisuus”, maankäyttö, sekä näiden taustalla vaikuttavat sosiaaliset- ja valtasuhteet alueella. Eri toimijoiden, kuten kansalaisyhteiskunnan, valtion sekä suurten yksityisten maatalousfirmojen toimintaa tutkitaan ottaen huomioon moraalisen ja symbolisen taustan vaikutus, areena, jolla toimijoiden välisiä valtasuhteita uudelleenmääritellään ilmastonmuutosdiskurssin kautta. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu Johan Galtungin ja Paul Farmerin rakenteellisen väkivallan teoriasta, Ulrich Beckin riskiyhteiskunnan teoriasta, sekä James Scottin arkipäiväisen talonpoikaisresistanssin teoriasta.