Optimal multispecies fishery management in the Baltic Sea: A bioeconomic analysis

The aim of the thesis is to assess the fishery of Baltic cod, herring and sprat by simulation over 50 years time period. We form a bioeconomic multispecies model for the species. We include species interactions into the model because especially cod and sprat stocks have significant effects on each other. We model the development of population dynamics, catches and profits of the fishery with current fishing mortalities, as well as with the optimal profit maximizing fishing mortalities. Thus, we see how the fishery would develop with current mortalities, and how the fishery should be developed in order to yield maximal profits. Especially cod stock has been quite low recently and by optimizing the fishing mortality it could get recovered. In addition, we assess what would happen to the fisheries of the species if more favourable environmental conditions for cod recruitment dominate in the Baltic Sea. The results may yield new information for the fisheries management. According to the results the fishery of Baltic cod, herring and sprat are not at the most profitable level. The fishing mortalities of each species should be lower in order to maximize the profits. By fishing mortality optimizing the net present value would be almost three times higher in the simulation period. The lower fishing mortality of cod would result in a cod stock recovery. If the environmental conditions in the Baltic Sea improved, cod stock would recover even without a decrease in the fishing mortality. Then the increased cod stock would restrict herring and sprat stock remarkably, and harvesting of these species would not be as profitable anymore.

Tutkielman tavoitteena on tarkastella turskan, silakan ja kilohailin kalastusta Itämerellä bioekonomisen monilajimallin avulla viidenkymmenen vuoden aikavälillä. Mallissa otetaan huomioon lajien väliset biologiset vuorovaikutussuhteet, sillä erityisesti turskaja kilohailikantojen koolla on havaittu olevan voimakas vaikutus toisiinsa. Tutkielmassa mallinnetaan populaatioiden, saaliiden ja kalastuselinkeinon voittojen kehittymistä nykyisillä kalastuskuolevuuksilla, ja lisäksi lajeille määritellään koko Itämeren kalastuksen voittoja maksimoivat optimaaliset kalastuskuolevuudet. Näin nähdään kuinka kalastus kehittyisi nykyisellään, ja kuinka kalastusta tulisi kehittää voittojen maksimoimiseksi. Erityisesti turskakanta on ollut viime aikoina alhainen, ja kalastuskuolevuutta optimoimalla kanta voitaisiin saada elpymään. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan millaisia vaikutuksia turskan lisääntymisen kannalta edullisemmilla ympäristöoloilla voisi olla. Tulokset voivat antaa uutta tietoa kalastuksensäätelyn tueksi. Tulosten mukaan turskan, silakan ja kilohailin kalastus ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kaikkein optimaalisimmalla tasolla, vaan kunkin lajin kalastuskuolevuutta tulisi vähentää voittojen maksimoimiseksi. Simulointiaikavälin nettonykyarvo kolminkertaistuisi optimoinnin avulla. Alhaisempi turskan kalastuskuolevuus aikaansaisi turskakannan elpymisen. Mikäli Itämeren ympäristöolosuhteet paranisivat, turskakanta elpyisi ilman kalastuskuolevuuden alentamistakin. Lisääntynyt turskakanta rajoittaisi silakka- ja kilohailikantaa merkittävästi, eikä näiden lajien kalastus olisi enää yhtä kannattavaa.