Suomi toisena kielenä vai lukivaikeus? : Luokanopettajien käsityksiä oppilaiden kielellisistä vaikeuksista

Goals. Immigrant pupils are over-represented in special education. Linguistic difficulties are the most pivotal reasons for social exclusion of immigrant pupils during their school career. Addedly reading, writing, and language development disorders are the most common reasons for both part-time and extensive special education. I studied class teachers' perceptions of the typical linguistic difficulties of pupils who speak Finnish as their second language and of those who have dyslexia, because I suspect that telling the difference between linguistic competency in progress and the symptoms of dyslexia isn't easy. I look for overlappings in the perceptions of linguistic difficulties, their causes and their support measures, which would reveal the challenges in recognizing linguistic difficulties, which in turn might partly explain why immigrant pupils are over-represented in special education. Methods. This study was carried out as structured individual interviews with nine class teachers from the Helsinki Metropolitan Area. To increase reliability, complementary information was gathered about the same phenomenon with a questionnaire that each interviewee filled out at the end of the interview. It was required that the interviewees have experience of teaching both dyslexic pupils and pupils who speak Finnish as a second language. The material analysis was mainly deductive, but the material that wasn't in line with the theoretical frame of reference was analyzed inductively. Results and conclusions. There were overlappings in the class teachers' perceptions of the linguistic difficulties, support measures fitting them and, based on the questionnaire results, also of the causes of these difficulties. Additionally all the interviewees said it to be difficult to recognize dyslexia in a pupil who speaks Finnish as a second language. I came to the conclusion that distinguishing different linguistic difficulties from one another is a challenge to which class teachers don't always feel competent to rise, which is why they consider the assistance of special teachers and other professionals beneficial.

Tavoitteet. Maahanmuuttajaoppilaat ovat erityisopetuksen piirissä yliedustettuina. Kielitaidon ongelmat ovat keskeisimpiä syitä maahanmuuttajaoppilaiden syrjäytymiseen koulu-uralla, ja lisäksi luku-, kirjoitus- ja kielen kehityksen häiriöt ovat yleisimpiä syitä sekä osa- että laaja-alaiseen erityisopetukseen. Tutkin luokanopettajien käsityksiä suomea toisena kielenään puhuvien ja lukivaikeuksisten oppilaiden tyypillisistä kielellisistä vaikeuksista, koska epäilen, että kielitaidon keskeneräisyyttä ei ole helppoa erottaa lukivaikeuden oireista. Selvitän, onko käsityksissä kielellisistä vaikeuksista, niiden syistä ja niihin auttavista tukitoimista päällekkäisyyksiä, mikä paljastaisi kielellisten vaikeuksien tunnistamisen haastavuutta, joka saattaisi puolestaan selittää maahanmuuttajaoppilaiden yliedustusta erityisopetuksessa. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin strukturoituina yksittäishaastatteluina yhdeksän pääkaupunkiseutulaisen luokanopettajan tutkimusjoukolle. Luotettavuuden lisäämiseksi tietoa kerättiin samasta ilmiöstä myös kyselylomakkeella, jonka kukin haastateltava täytti haastattelunsa päätteeksi. Haastatelluilta vaadittiin kokemusta sekä lukivaikeuksisten että suomea toisena kielenään puhuvien oppilaiden opettamisesta. Aineiston analyysi oli pääosin deduktiivista, mutta teoreettiseen viitekehykseen sopimaton aineisto analysoitiin induktiivisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Luokanopettajien käsityksissä oli päällekkäisyyksiä lukivaikeuksisten ja suomea toisena kielenään puhuvien oppilaiden kielellisistä vaikeuksista, niihin auttavista tukitoimista ja, kyselylomakkeen perusteella, myös vaikeuksien syistä. Lisäksi kaikki haastatellut sanoivat lukivaikeuden erottamisen olevan vaikeaa suomea toisena kielenään puhuvalta oppilaalta. Päättelin, että kielellisten vaikeuksien toisistaan erottaminen on haaste, johon luokanopettajat eivät koe oman osaamisensa aina riittävän ja jonka takia he pitävät erityisopettajien ja muiden ammattilaisten apua hyödyllisenä.