Voiko tämän syödä? : Myrkyllisten ja syötävien kasvien tunnistaminen, oppiminen ja opettaminen

The purpose of the research was to determine how well Finnish children and youngsters in different ages recognize poisonous and eatable wild plant species and to which characteristics they pay attention to when identifying plants. The purpose was also to find out, how well the pupils and students can estimate if the wild plants are either poisonous or eatable. The goal was to gather knowledge about what factors explain these recognition and estimation skills. Also information was wanted about attitudes of children and youngsters towards recognizing and learning the poisonous and eatable wild plants. The research was made on subjects of 48 children and youngsters from grade 6 in primary school, grade 8 in lower- secondary school and vocational school. Both quantitative and qualitative methods were used. A plant recognition test, where 38 pictures on plants was presented, was made for the all subjects. The subjects were requested to name the plants and classify them to be either poisonous or eatable. In addition six students were interviewed from each class, altogether 18 subjects. The themes of the interviews were the attitudes towards eatable and poisonous wild plants and to learn to recognize species. During the interview pictures of plants were looked at and the subjects told which characteristics they pay attention to when trying to recognize it. The results showed that on average wild plants were recognized insufficiently. Standard variation in responses was large in all classes researched. The subjects got better results in classifying of the plants to be either poisonous or eatable than in naming the plants. This research shows that even when a subject cannot name a plant it is still possible for the subject to classify the plant to be either poisonous or eatable. Gender and being an immigrant explained the recognition skills of poisonous and eatable plants so that girls were somewhat better to recognize plant species and native Finns recognized poisonous and eatable plants better that immigrants. Age did not explain the skills to recognize species directly, since students in lower- secondary school recognized the poisonous and eatable plants better than primary school and vocational school students. In skills to estimate plants poisonous or eatability there was no difference according to gender, age, or immigrant background. The subjects considered the skills to recognize poisonous and eatable plants important. Learning to recognize plants at school was not considered interesting however. Since the recognition of plants in neighborhood belongs to tasks of general education it is important to think about how the teaching could be made interesting. According to findings of this study, especially the recognition of poisonous plants was considered important by the subjects. This knowledge as well as teaching about possibilities to utilize plants could be used as a way to motivate and teach the students. Avainsanat Nyckelord - Keywords Plant species recognition, recognition of poisonous plants, recognition of eatable plants, plant species education

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hyvin lapset ja nuoret Suomessa tunnistavat myrkyllisiä ja syötäviä luonnonkasveja sekä mihin tuntomerkkeihin he kiinnittävät huomiota tunnistaessaan kasveja. Tarkoitus oli myös selvittää, miten hyvin lapset ja nuoret osaavat arvioida, ovatko kasvit syötäviä tai myrkyllisiä. Pyrkimyksenä oli saada tietoja siitä, mitkä tekijät selittävät näitä tunnistamis- ja arviointitaitoja. Lasten ja nuorten asenteita myrkyllisten ja syötävien luonnonkasvien tunnistamista ja opettelua kohtaan haluttiin selvittää. Tutkimukseen osallistui yhteensä 48 tutkittavaa. Tutkittavat olivat opiskelijoita alakoulun kuudennelta luokka-asteelta, yläkoulun kahdeksannelta luokka-asteelta ja ammattioppilaitoksesta. Tutkimuksessa käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kasvilajintunnistustesti, jossa tutkittaville näytettiin 38 syötävän tai myrkyllisen luonnonkasvin kuvaa, tehtiin kaikille tutkittaville. Testiin osallistujia pyydettiin nimeämään kasvit sekä luokittelemaan ne myrkyllisiksi tai syötäviksi. Lisäksi haastateltiin kustakin luokasta kuusi opiskelijaa eli yhteensä 18 tutkittavaa. Teemahaastattelun teemoina olivat asenteet syötävien ja myrkyllisten luonnonkasveja kohtaan sekä kasvilajin tunnistuksen oppiminen. Haastattelun aikana katsottiin kasvikuvia, joiden avulla haastateltava sai kertoa, mihin tuntomerkkeihin hän kasvissa kiinnittää huomiota sitä tunnistaessaan. Tulokset osoittivat, että luonnonkasveja osattiin nimetä keskimäärin heikosti. Hajonta oli vastauksissa suurta kaikilla tutkittavilla luokilla. Kasvien myrkyllisyyden ja syötävyyden arvioimisessa tutkittavat saivat parempia tuloksia kuin nimeämisessä. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että vaikka kasvia ei osattaisikaan nimetä, se voidaan silti osata luokitella myrkylliseksi tai syötäväksi. Sukupuoli ja maahanmuuttajataustaisuus selittivät myrkyllisten ja syötävien kasvien tunnistustaitoja siten, että tytöt olivat poikia jonkin verran parempia kasvilajien tunnistajia ja syntyperäiset suomalaiset tunnistivat myrkyllisiä ja syötäviä kasveja maahanmuuttajataustaisia paremmin. Ikä ei selittänyt lajintunnistustaitoja suoraviivaisesti, sillä peruskoulun yläkoululaiset tunnistivat myrkyllisiä ja syötäviä kasveja alakoululaisia ja ammattioppilaitoksen opiskelijoita paremmin. Siinä, miten hyvin tutkittavat osasivat arvioida kasvien myrkyllisyyttä ja syötävyyttä, ei ollut eroja sukupuolen, iän tai maahanmuuttajataustaisuuden suhteen. Tutkittavat pitivät myrkyllisten ja syötävien kasvien tunnistustaitoja tärkeänä. Kasvien opettelua koulussa ei kuitenkaan koettu kiinnostavaksi. Koska lähiympäristön lajien tuntemuksen opettaminen kuuluu yleissivistävän koulun tehtäviin, olisi tärkeää pohtia, miten opetuksesta saataisi kiinnostavaa. Tämän tutkimuksen perusteella erityisesti myrkyllisten kasvien tuntemus oli tutkittavien mielestä tärkeää. Tätä tietoa kuten myös kasvien hyötykäytön mahdollisuuksien esiintuomista voisi käyttää oppilaiden motivointi- ja opettamiskeinona. Avainsanat Nyckelord - Keywords Kasvilajintuntemus, kasvilajien tunnistaminen, myrkyllisten kasvien tunnistaminen, syötävien kasvien tunnistaminen, kasvilajien opettaminen, kasvilajien oppiminen