Vieraan aksentin arviointi ja mittaaminen suomessa

In the field of second language (L2) acquisition, the term `foreign accent´ is often used to refer to speech characteristics that differ from the pronunciation of native speakers. Foreign accent may affect the intelligibility and perceived comprehensibility of speech and it is also sometimes associated with negative attitudes. The degree of L2 learners foreign accent and the speech characteristics that account for it have previously been studied through speech perception experiments and acoustic measurements. Perception experiments have shown that native listeners are easily able to identify foreign accent in speech. However to date, no studies have been done on the assessment of foreign accent in the speech of non-native speakers of Finnish. The aim of this study is to examine how native speakers of Finnish rate the degree of foreign accentedness in the speech of Russian L2 learners of Finnish. Furthermore, phonetic analysis is used to study the characteristics of speech that affect the perceived strength of foreign accent. Altogether 96 native speakers of Finnish listened to excerpts of read-aloud and spontaneous Finnish speech from ten Russian and six Finnish female speakers. The Russian speakers were intermediate and advanced learners of Finnish and had all immigrated to Finland as adults. Among the listeners, was a group of teachers of Finnish as an L2, and it was presumed that these teachers had been exposed to foreign accent in Finnish and were used to hearing it. The temporal aspects and segmental properties of speech were phonetically analysed in the speech of the Russian speakers in order to measure their effect on the perceived degree of accent. Although wide differences were observed in the use of the rating scale among the listeners, they were still quite unanimous on which speakers had the strongest foreign accent and which had the mildest. The listeners background factors had little effect on their ratings, and the ratings of the teachers of Finnish as an L2 did not differ from those of the other listeners. However, a clear difference was noted in the ratings of the two types of stimuli used in the perception experiment: the read-aloud speech was rated as more strongly accented than the spontaneous speech. It is important to note that the assessment of foreign accent is affected by many factors and their complex interactions in the experimental setting. Futher the study found that, both the temporal aspects of speech, often associated with fluency, and the number of single deviant phonetic segments contributed to the perceived degree of accentedness in the speech of the native Russian speakers.

Vieraalla aksentilla tarkoitetaan usein puheen poikkeavia piirteitä, jotka eroavat syntyperäisten kielenpuhujien ääntämisestä. Vieraalla aksentilla voi olla vaikutusta puheen ymmärrettävyyteen, ja siihen liittyy toisinaan negatiivisia asenteita. Havaintokokeiden ja akustisten mittausten avulla on pyritty selvittämään puhujien vieraan aksentin vahvuutta ja sitä selittäviä puheen piirteitä. Natiivien kuuntelijoiden on todettu olevan erittäin herkkiä tunnistamaan puheessa kuuluvan vieraan aksentin. Toistaiseksi ei ole tehty tutkimusta suomea toisena kielenä puhuvien vieraan aksentin vahvuuden arvioinnista. Tämän työn tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset kuuntelijat ar-vioivat venäläisten maahanmuuttajien suomenkielistä puhetta. Lisäksi foneettisen analyysin avulla tutkitaan erityisesti puheen temporaalisia ja äänteellisiä piirteitä vierasta aksenttia selittävinä tekijöinä. Tutkimusaineiston puhenäytteet koostuivat lukupuhunnasta ja spon-taanista kuvakerronnasta. Tutkimukseen osallistui 96 kuuntelijaa. He kuuntelivat puhenäytteitä kymmeneltä venäläiseltä sekä kuudelta natiivilta naispuhujalta. Venäläiset puhujat olivat muuttaneet Suomeen aikuisiällä, ja he olivat suomen kielen opinnoissaan keskitasolla tai edistyneellä tasolla. Kuuntelijoiden joukossa oli ryhmä S2-opettajia, joilla voi olettaa olevan paljon kokemusta vieraasta aksentista suomea äännettäessä. Lisäksi puheen temporaalisia ja segmentaalisia piirteitä analysoitiin foneettisesti. Kuuntelijoiden välillä oli huomattavia eroja arviointiasteikon käytössä. Tästä huolimatta kuuntelijat olivat melko yksimielisiä siitä, kenelle he antoivat lievimmät ja vahvimmat vieraan aksentin arvionsa. Kuuntelijoiden taustatekijöillä ei ollut juurikaan vaikutusta arviointeihin. S2-opettajien arvioinnit eivät eronneet muista. Sen sijaan arvioitujen puhenäytteiden välillä oli selvä ero. Lukupuhunnalle annettiin enemmän vahvan vieraan aksentin arvioita. Tutkimustulosten perusteella on tärkeää ymmärtää, että useat eri tekijät koeasetelmassa ja niiden väliset monimutkaiset suhteet vaikuttavat vieraan aksentin arviointiin. Venäläisten puhujien vieraan aksentin vahvuutta selittivät osittain temporaaliset tekijät, jotka on usein liitetty puheen sujuvuuteen, sekä yksittäisten poikkeavien äänteiden määrä.