Substance misuse problems during pregnancy with special emphasis on buprenorphine

Maternal drug abuse during pregnancy endangers the future health and wellbeing of the infant and growing child. On the other hand, via maternal abstinence, these problems would never occur; so the problems would be totally preventable. Buprenorphine is widely used in opioid maintenance treatment as a substitute medication. In Finland, during 2000 s buprenorphine misuse has steadily increased. In 2009 almost one third of clientele of substance treatment units were in treatment because of buprenorphine dependence. At Helsinki Women s Clinic the first child with prenatal buprenorphine exposure was born in 2001. During 1992-2001 in the three capital area maternity hospitals (Women s clinic, Maternity hospital, Jorvi hospital) 524 women were followed at special antenatal clinics due to substance abuse problems. Three control women were drawn from birth register to each case woman and matched for parity and same place and date of the index birth. According to register data mortality rate was 38-fold higher among cases than controls within 6-15 years after index birth. Especially, the risk for violent or accidental death was increased. The women with substance misuse problems had also elevated risk for viral hepatitis and psychiatric morbidity. They were more often reimbursed for psychopharmaceuticals. Disability pensions and rehabilitation allowances were more often granted to cases than controls. In total 626 children were born from these pregnancies. According to register data 38% of these children were placed in out-of-home care as part of child protection services by the age of two years, and half of them by the age of 12 years, the median follow-up time was 5.8 years. The risk for out-of-home care was associated with factors identifiable during the pre- and perinatal period. In 2002-2005 67 pregnant women with buprenorphine dependence were followed up at the Helsinki University Hospital, Department of Obstetrics and Gynecology. Their pregnancies were uneventful. The prematurity rate was similar and there were no more major anomalies compared to the national statistics. The neonates were lighter compared to the national statistics. They were also born in good condition, with no perinatal hypoxia as defined by standard clinical parameters or certain biochemical markers in the cord blood: erythropoietin, S100 and cardiac troponin-t. Almost 80% of newborns developed neonatal abstinence syndrome (NAS) and two third of them needed morphine medication for it. Maternal smoking over ten cigarettes per day aggravated and benzodiazepine use attenuated NAS. An infant s highest urinary norbuprenorphine concentration during their first 3 days of life correlated with the duration of morphine treatment. The average length of infant s hospital stay was 25 days.

Äidin raskaudenaikainen päihteidenkäyttö vaarantaa syntyvän lapsen terveyden ja hyvinvoinnin. Samalla se on myös suurin yksittäinen täysin estettävissä oleva uhkatekijä näille ongelmille. Suomessa on 2000-luvun alusta alkaen yleistynyt buprenorfiinin, opioidikorvaushoidossa käytetyn lääkeaineen väärinkäyttö. Vuonna 2009 jo kolmasosaa päihdehoidossa olevista henkilöistä hoidettiin buprenorfiinin väärinkäytön vuoksi. Helsingin Naistenklinikalla syntyi ensimmäinen buprenorfiinille raskaudenaikana altistunut lapsi vuonna 2001. Rekisteritietojen perusteella raskauden aikana vuosina 1992 2001 päihdeongelman vuoksi pääkaupunkiseudun synnytyssairaaloissa (Naistenklinikka, Kätilöopisto, Jorvi) erityisäitiyspoliklinikoilla seurattujen 524 naisten kuolleisuus oli 38-kertainen 6 15 vuoden seurannassa verrattuna naisiin, joilla ei kyseistä ongelmaa ollut. Erityisesti väkivaltaisen tai onnettomuuden seurauksena tapahtuvan kuoleman riski oli suurentunut. Päihdeongelmaisilla naisilla oli enemmän virusmaksatulehduksia ja psyykkisiä sairauksia ja heille maksettiin useammin korvauksia psyykenlääkkeiden ostosta. He saivat myös useammin korvauksia työttömyyden ja työkyvyttömyyden vuoksi kuin verrokkinaiset. Rekisteritietojen perusteella näistä raskauksista syntyneistä 626 lapsista 38 % otettiin huostaan kahden vuoden ikään mennessä ja 50 % 12 vuoden ikään mennessä seuranta-ajan ollessa 2 12 vuotta (keskiseuranta-aika 5,8 vuotta). Jo raskausaikana oli tunnistettavissa huostaanotolle altistavia tekijöitä. Vuosina 2002 2005 Helsingin Naistenklinikalla seurattiin 67 buprenorfiinia käyttävän naisen raskauden ja synnytyksen kulkua. Raskaudet sujuivat säännöllisesti ja jatkuivat yhtä usein täysiaikaisiksi eikä heillä esiintynyt synnynnäisiä epämuodostumia useammin kuin väestössä keskimäärin. Vauvojen syntymäpaino oli kuitenkin pienempi kuin väestössä keskimäärin. Vastasyntyneet olivat syntyessään hyväkuntoisia eikä heillä ollut hapenpuutteeseen viittaavia löydöksiä tutkittaessa hapenpuutteeseen liittyviä merkkiaineita napaverestä. Sen sijaan lähes 80 % buprenorfiinille altistuneista vastasyntyneistä kärsi vieroitusoireista, ja kaksi kolmasosaa tarvitsi niiden hoidoksi morfiinilääkitystä. Äidin runsas tupakointi (yli kymmenen savuketta päivässä) pahensi vastasyntyneen vieroitusoireita, sen sijaan äidin raskaudenaikainen bentsodiatsepiinilääkitys lievensi niitä. Buprenorfiinin aineenvaihduntatuotteen, norbuprenorfiinin pitoisuus vastasyntyneen virtsassa kolmen ensimmäisen elinpäivän aikana ennusti vastasyntyneen tarvitseman morfiinihoidon kestoa. Vastasyntyneet viettivät sairaalahoidossa keskimäärin 25 päivää.