Helsingin seudun ruuhkamaksut yritysnäkökulmasta

Congestion of traffic is one of the biggest challenges for urban cities in global perspective. Car traffic and traffic jams are causing major problems and the congestion is predicted to worsen in the future. The greenhouse effect has caused a severe threat to the environment globally. On the other hand from the point of view of companies and other economic parties time and money has been lost because of the congestion of traffic. This work studies some possible traffic payment systems for the Helsinki Metropolitan area introducing three optional models and concentrating on the point of view of the economic parties. Central part of this work is formed by a research questionnaire, which was conducted among companies located in the Helsinki area and where more than 1000 responses were gained. The study researches the approaches of the respondents to the area s current traffic system, its development and urban congestion pricing and the answers are analyzed according to the size, industry and location of the companies. The economic aspect is studied by economic theory of industrial location and by emphasizing the meaning of smoothly running traffic for the economic world. Chapter three presents detailed information about traffic congestion, how today s car-centered society has been formed, what concrete things congestion means for economic life and how traffic congestion can be limited. Theoretically it is examined how urban traffic payment systems are working using examples from London and Stockholm where successful traffic payment experiences exist. The literature review analyzes urban development, increasing car traffic and Helsinki Metropolitan area on a structural point of view. The fourth chapter introduces a case study, which concentrates on Helsinki Metropolitan area s different structures, the congestion situation in Helsinki and the introduction of the traffic payment system clarification. Currently the region is experiencing a phase where big changes are happening in the planning of traffic. The traffic systems are being unified to consider the whole region in the future. Also different advices for the increasing traffic congestion problems are needed. Chapter five concentrates on the questionnaire and theme interviews and introduces the research findings. The respondents overall opinion of the traffic payments is quite skeptical. There were some regional differences found and especially taxi, bus and cargo and transit enterprises shared the most negative opinion. Economic parties were worried especially because of the traffic congestion is causing harm for the business travel and the employees traveling to and from work. According to the respondents the best option from the traffic payment models was the ring model where the payment places would be situated inside the Ring Road III. Both the company representatives and other key decision makers see public transportation as a good and powerful tool to decrease traffic congestion. The only question, which remains, is where to find investors willing to invest in public transportation if economic representatives do not believe in pricing the traffic by for example traffic payment systems.

Kaupunkiliikenteen ruuhkautuminen on yksi nykypäivän suurimmista kansainvälisistä haasteista. Henkilöautoliikenteen kasvattamat ruuhkat ovat tuoneet mukanaan monitahoisen ongelman, jonka ennustetaan pahenevan tulevaisuudessa. Liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat vakava uhka ilmastonmuutoksen näkökulmasta ja toisaalta ruuhkautumisesta aiheutuvat ajalliset ja rahalliset menetykset ovat tehneet ruuhkista myös elinkeinoelämän kannalta ongelmallisen. Liikenneruuhkien tuomiin haasteisiin on havahduttu myös Helsingin seudulla. Tässä työssä selvitetään vaikutuksia, joita Helsingin seudulle mahdollisesti asetettavilla eri ruuhkamaksumalleilla voisi olla elinkeinoelämän näkökulmasta. Työssä keskeistä on kuvata laajan, yli 1000 vastaajaa käsittävän yrityskyselyn avulla, kuinka Helsingin seudun yritysten edustajat jakaantuvat kokoluokan, toimialan ja sijainnin mukaan suhtautumisessa seudun nykyiseen liikennejärjestelmään, liikennejärjestelmän kehittämiseen ja ruuhkamaksuihin. Yritysnäkökulmaan paneudutaan yritysten taloustieteellisten sijoittumisteorioiden avulla ja tarkastelemalla sujuvan liikenteen merkitystä elinkeinoelämälle. Luvussa kolme paneudutaan ruuhkiin ja ruuhkautumiseen, siihen kuinka nykypäivän autoyhteiskunta on muodostunut, mitä ruuhkat merkitsevät elinkeinoelämälle ja miten ruuhkia voidaan rajoittaa. Teoreettisesti pohjataan aikaisempaan tutkimukseen ja verrataan Helsingin seutua toteutuneisiin ruuhkamaksukokeiluihin Lontoossa ja Tukholmassa. Kirjallisuusanalyysi antaa pohjaa työhön, jossa tarkastellaan kaupunkiseudullista kehittymistä, autoliikenteen kasvua ja Helsingin seutua myös yhdyskuntarakenteelliselta näkökannalta. Tapaustutkimusosiossa keskitytään Helsingin seudun eri rakenteisiin, ruuhkautumistilanteeseen sekä ruuhkamaksuselvityksen esittelyyn. Helsingin seutu elää liikennesuunnittelullista murrosvaihetta. Liikennejärjestelmäsuunnittelua ollaan yhtenäistämässä koko seutua koskevaksi ja tulevaisuudessa yhä paheneviin liikenneruuhkiin kaivataan keinoja. Luvussa viisi paneudutaan tuloksiin yrityskyselyn ja teemahaastatteluiden avulla. Helsingin seudun yritysten edustajat suhtautuvat ruuhkamaksuihin varsin skeptisesti. Alueellisia eroja toki oli erityisesti taksi- ja bussiliikenteen yrittäjät sekä rahti- ja kuljetusalan edustajat olivat kaikkein kielteisimpiä. Nykyliikenteen ruuhkautuminen huoletti erityisesti työasialiikenteen ja työntekijöiden työmatkaliikenteen osalta. Ruuhkamaksumalleista kehämalli, jossa maksupisteet sijaitsisivat Kehä III:n sisäpuolella, oli vastaajien mukaan paras vaihtoehto nykyliikenteelle. Sekä yritysten edustajat että haastattelemani asiantuntijat uskovat joukkoliikenteen voimaan tehokkaana ruuhkien vähentämiskeinona. Selvitettäväksi tosin jää, mistä löytyisivät rahat uusiin joukkoliikenneinvestointeihin, jos liikenteen hinnoitteluun esimerkiksi ruuhkamaksujen avulla ei liikeelämän puolesta uskota.