"Musiikki merkitsee minulle paljon" : Asennetutkimus musiikin opiskelun merkityksellisyydestä peruskoulun 9. luokkalaisille

The main purpose of the Master Thesis was to find out what kind of attitudes the pupils in the 9th grade of Finnish comprehensive school have towards music as a school subject and compare it to the attitudes of the principals at a school level. The theoretical context of the research is based on the former studies of the significance of music education in the comprehensive school, the connection between learning and attitudes and the motivational factors towards the study motivation of music. In addition to this, I have analysed the role of the evaluation and the assessment from the point of view of developing the educational system and what is the role of management and leadership in relation to the pupils` behaviour and attitudes. The data of the research is the Finnish National Board of Education`s collected data of the assessment of the learning outcomes of arts education and it is nationally representative (N=5056 I phase and n=1570 II phase), both the Finnish-language and the Swedish-language pupil data. I have especially concentrated on the items of measuring the attitudes, the certain background variables and the questionnaire of the principals. The numerical data was analyzed using the multivariate statistical methods. The results of the research prove that in general the pupils and the principals think that music is quite significant as a school subject. The girls valued music on average more than the boys when comparing all the dimensions. The differences were systematic but the effect sizes were under 10 %. There were not statistically significant differences between the Finnish-language and the Swedish-language pupils. Comparing the grades of music in the 7th grade, the differences were growing linearly and the effect size was 15.7 %. There was a positive statistically significant correlation between the Significance of music and music as a hobby (Active interest in music, Informal interest in music, Taking part of music activities in the school) during free time. The strongest correlation were with the Active interest in music variable (r= 0.53, p= .000). Also the principals thought that music is important as a school subject considering the development of the pupil and the function of the school. The answers of the pupils were not clustering at a school level and there were no strong correlations between the attitudes of the pupils and the principals. A statistically nearly significant and a slight correlation (r= 0.21, p= .011) was found between the principals valuing the Significance of the music for school function and the pupils valuing the Benefits and hobbyism. The role of a well-motivated and active music teacher can be important from this point of view. The most important conclusion of the research was that the significance of music is a very personal individual level phenomenon. The results highlight also that in the pupils` opinion the most important thing about music lessons is to musical activity and learning as an experience.

Pro gradu tutkielmani keskeisin tavoite oli tarkastella suomalaisten peruskoulun 9. luokkalaisten asennoitumista musiikkiin oppiaineena useiden ulottuvuuksien kautta ja vertailla näitä tuloksia rehtoreiden asenteisiin koulutasolla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys nojaa aikaisempiin tutkimuksiin musiikkikasvatuksen merkityksellisyydestä peruskoulussa, asennoitumisen yhteydestä oppimiseen sekä eri motivaatiotekijöiden suhteesta musiikin opiskelumotivaatioon. Lisäksi kartoitin arvioinnin roolia koulutuksen kehittämisen näkökulmasta sekä koulun johtamisen merkitystä oppilaiden käyttäytymisen ja asennoitumisen kannalta. Tutkimuksen aineisto on Opetushallituksen taide- ja taitoaineiden oppimistulosarvioinnin yhteydessä kerätty valtakunnallinen aineisto (N=5056 I-vaihe ja n=1570 II-vaihe), josta on erityisesti poimittu asenteita mittaavat osiot, tietyt taustamuuttujat sekä rehtoreille tehty Survette kysely. Aineistot on käsitelty tilastollisin monimuuttuja analyysimenetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kaiken kaikkiaan oppilaat pitivät musiikkia melko merkityksellisenä oppiaineena. Tytöt arvioivat musiikin itselleen poikia keskimäärin merkityksellisemmäksi kaikkien ulottuvuuksien kautta. Vaikka sukupuolten väliset erot olivat systemaattisia, niiden selitysosuudet jäivät kuitenkin alle 10 %:iin. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten oppilaiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Musiikin 7. luokan arvosanojen mukaan erot merkityksellisyydessä kasvoivat lineaarisesti arvosanojen kanssa ja niiden selitysosuus oli peräti 15.7 %. Merkityksellisyydellä sekä harrastamisella oli kaikkien kolmen ulottuvuuden (musiikin aktiivinen harrasta-minen, informaali musiikin harrastaminen ja koulun musiikkitoimintaan osallistuminen) kanssa tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen yhteys. Voimakkain yhteys oli summamuuttujatasolla musiikin aktiivisen harrastamisen kanssa (r= 0.53, p= .000). Myös rehtorit arvioivat musiikilla olevan paljon merkitystä sekä oppilaan kehityksen että koulun toiminnan kannalta. Oppilaiden vastaukset eivät kuitenkaan juuri ryvästyneet koulutasolla eikä rehtoreiden ja oppilaiden asennoitumisella ollut yhteyttä. Tilastollisesti melkein merkitsevä ja heikko positiivinen yhteys (r= 0.21, p= .011) löytyi kuitenkin kahden summamuuttujan väliltä, kun rehtorit arvioivat musiikin merkityksellisyyttä koulun toiminnan kannalta, ja oppilaat musiikin tunneista saatuja hyötyjä sekä harrastuneisuuden heräämistä. Tämän yhteyden taustalla voi olla aktiivisen ja motivoituneen musiikinopettajan vaikutus koulun toimintaan. Keskeisin johtopäätös tutkimuksen tulosten valossa on, että musiikin merkityksellisyys on erittäin henkilökohtainen yksilötason ilmiö. Tulosta tukee myös seikka, että kaikkein tärkeimmäksi musiikin tunneilla oppilaat arvioivat musiikillista toimintaa ja oppimista kokemuksena.