Esteettinen kokemus kulttuurisiltana : Soile Yli-Mäyryn taide kiinalaisen, japanilaisen ja suomalaisen yleisön kokemana

AESTHETIC EXPERIENCE AS A BRIDGE ACROSS CULTURES Soile Yli-Mäyry s art as experienced by Chinese, Japanese and Finnish audiences This study focuses on surveying and analysing experiences of Soile Yli-Mäyry s art in eleven different countries. Questionnaires were translated into nine different languages. In addition, interviews were conducted on the experiences of Chinese, Japanese and Finnish art audiences concerning a painting called Sun Wind . The study was mainly inspired by John Dewey s ideas of art as an interactive communication where the artist, the piece and those who experience it make up an interactive process. In this process experience is a meeting point with both individual and communal characteristics. The data was collected in conjunction with exhibitions in 1997−2005. The survey was carried out in eleven countries (Finland, United States, Brazil, China, Taiwan, Japan, India, Israel, Argentina, Germany and Switzerland). The survey data was made up of 2,563 returned questionnaires. The interviews in China, Japan and Finland were about the same painting Sun Wind , which was transported from Finland to Japan (Tokyo) and China. A total of 89 people were interviewed in Shanghai Art Museum, 30 people in Port-Ginza Gallery, Tokyo and 45 people in Soile Yli-Mäyry s Gallery in Finland. Three hypotheses that were turned into research questions directed the study: 1. Are there differences/ similarities between culturally different communities in the meanings attributed to experiences, e.g. according to emotional dimensions, or do experiences focus more on reflecting on one s own life or meanings attributed to the world around us? What kinds of experiential dimensions are there in different countries? Do similar, analogous experiences that transcend cultural barriers emerge in culturally different countries such as China, Japan and Finland? 2. Does the data display different types of experiencing subjects which are typical to a subject s own country or are they experiences that can be compared to those generated by an ideal landscape , where the art touches the subconscious and collective selfhood, being thus transnational and timeless? Closer analysis focuses on audience experiences in China, Japan and Finland (interviews, textual survey data). 3. Are the experiences and interpretations of experts similar/different to those of larger audiences? The survey data has been analysed with the help of cross-tabulation. After content analysis of the interviews and textual survey data, different ways of experiencing subjects were sketched by country (China, Japan, Finland). The types were both similar and dissimilar. The most important types were social/ecological (China), therapeutic/reserved (Japan) and narrative/projecting (Finland). There were differences in how experiences were emphasised: the Chinese public approached their experiences from the viewpoint of pragmatism and utility, where they could obtain new ideas for their own work or experiencing the exhibition gave courage to approach their own lives from a new perspective. In turn, the Japanese public experienced the art from a therapeutic angle and from a very reserved perspective, which Dylan Evans (2001, 13−17) has described as typical to Japanese culture. The experiences of the Finnish audience were strongly therapeutic and narrative. The people projected their emotions onto the piece and in a concrete manner forged them into a story. The partly similar results of this study in China, Japan and Finland demonstrate that the art displayed in the exhibitions contain images of the beginning or elements connected to the beginning of life, which touch the subconscious in the way an ideal landscape would. Experiencing the meaningfulness of one s own life through art is a common thread and a bridge across cultures that unites the experiences of the audiences of this study, be they Taoists, Confucians, Buddhists or Maoists in China, Shinto followers, Zen Buddhists in Japan or Evangelist-Lutherans in Finland. Keywords: experience, reception, bridge across cultures, types of experiencing subjects, experiential process, ideal landscape, elementality

ESTEETTINEN KOKEMUS KULTTUURISILTANA Soile Yli-Mäyryn taide kiinalaisen, japanilaisen ja suomalaisen yleisön kokemana Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli tutkia kokemuksia Soile Yli-Mäyryn taiteesta yhdessätoista maassa (kyselytutkimus). Kyselylomakkeet käännettiin yhdeksälle kielelle. Sen lisäksi tutkin haastattelemalla kiinalaisen, japanilaisen ja suomalaisen taideyleisön kokemuksia koskien Aurinkotuuli-maalausta. Tutkimus pohjautui pääosin John Deweyn ajatukseen taiteen vuorovaikutteisesta kommunikaatiosta, jolloin taiteilija, teos ja taiteen kokijat muodostavat vuorovaikutteisen prosessin. Tässä prosessissa kokemus on kohtauspaikka, johon sisältyy sekä yksilöllisiä että yhteisöllisiä piirteitä. Tutkimusaineisto kerättiin näyttelyiden yhteydessä vuosina 1997−2005. Kysely suoritettiin yhdessätoista maassa (Suomi, Yhdysvallat, Brasilia, Kiina, Taiwan, Japani, Intia, Israel, Argentiina, Saksa ja Sveitsi). Kyselyaineisto muodostui 2 563 lomakkeesta. Kiinan, Japanin ja Suomen haastattelut kohdistuivat samaan teokseen Aurinkotuuli eli se siirtyi Suomesta Japaniin (Tokio) ja Kiinaan. Shanghain taidemuseossa haastateltiin 89 henkilöä, Tokiossa Gallery Port-Ginzassa oli 30 haastateltavaa ja Suomessa Soile Yli-Mäyryn taidehallissa 45 henkilöä. Tutkimusta ovat ohjanneet kolme tutkimusongelmiksi muodostunutta hypoteesia: 1. Löytyykö kokemusten merkityssisällöistä eroja/yhtäläisyyksiä kulttuuritaustaltaan erilaisissa yleisöissä esim. tunnedimensioiden mukaan vai painottuvatko kokemukset enemmän omaa elämää pohtiviksi tai ulkopuoliseen maailmaan liittyviksi merkityksiksi: Millaisia kokemusdimensioita syntyy eri maiden välille? Entä syntyykö kulttuuritaustaltaan erilaisissa maissa, kuten Kiinassa, Japanissa ja Suomessa, samankaltaisia, analogisia kulttuurirajat ylittäviä kokemuksia? 2. Nouseeko aineistosta kokijatyyppejä, jotka ovat ominaisia vain ko. henkilön omalle maalle vai ovatko ne ns. ihannemaisemaan verrattavia kokemuksia, jolloin teokset koskettavat alitajuntaa ja kollektiivista minuutta ollen ylikansallisia ja ajattomia. Lähempi analyysi koh-distuu Kiinan, Japanin ja Suomen näyttelyitteni yleisökokemuksiin (haastattelu, avovastaukset). 3. Ovatko asiantuntijoiden kokemukset ja tulkinnat teoksista erilaisia/samankaltaisia suuren yleisön kanssa? Olen analysoinut kyselyaineistoa ristiintaulukoilla. Haastattelujen ja avovastausten sisällönanalyysien jälkeen muodostin maittain (Kiina, Japani ja Suomi) kokijatyyppejä, jotka olivat osin samankaltaisia/eri-laisia. Tärkeimmät kokijatyypit maittain olivat: yhteiskunnallinen/ekologinen (Kiina), terapeuttinen/ pidättyväinen (Japani) ja narratiivinen/projisoiva (Suomi). Yhteenvetona kokemusten painopisteissä löytyi eroja, kuten kiinalaisyleisön kokemusten pragmaattisuus ja hyötynäkökulma, jolloin näyttelyssäkävijät saivat uusia ideoita omaan työhönsä tai muutoin näyttelykokemukset antoivat rohkeutta hahmottaa elämänsä uudesta näkökulmasta. Vastaavasti japanilaiselle yleisölle oli tyypillistä kokemusten terapeuttisuus ja hyvin pidättyväinen tarkastelukulma, jota Dylan Evans (2001, 13−17) on kuvannut tyypilliseksi japanilaisessa kulttuurissa. Suomalaisyleisön kokemuksia kuvaavat vahva terapeuttisuus ja kokemusten narratiivisuus. Katsojat projisoivat tunteensa teokseen ja konkreettisesti muodostivat niistä tarinan. Tämän tutkimuksen osin samankaltaiset tulokset Kiinassa, Japanissa ja Suomessa osoittavat, että näytte-lyissä olleet taideteokset sisältävät ns. alkukuviin tai elämän alkuun verrattavia elementtejä, jotka koskettavat alitajuntaa ihannemaiseman tavoin. Taiteesta saatu oman elämän merkityksellisyys on punainen lanka ja kulttuurisilta, joka yhdistää tämän tutkimuksen taideyleisöjen kokemuksia, olipa kyse Kiinan taolaisista, kongfutselaisista, buddhalaisista, maolaisista tai sitten Japanin intolaisista, zen-buddhalaisista tai Suomen luterilaisista. Avainsanat: kokemus, reseptio, kulttuurisilta, kokijatyypit, kokemusprosessi, ihannemaisema, alkuvoimaisuus