”Waxaa i bartay hooyaday waawa u muhiim naaska caruurta.” Äitini opetti, että rintamaito on tärkeää lapselle. Osallistava tutkimus auktoritatiivisen tiedon omaksumisesta somalikulttuuritaustaisten naisten imetyskäytännöissä.

Suomessa asuvat somalitaustaiset maahanmuuttajaäidit luopuvat imetyksestä ja ruokkivat vauvojaan äidinmaidonkorvikkeella, vaikka somalikulttuurissa arvostetaan imetystä. Tuen ja tiedon puutetta on arveltu syyksi pulloruokinnan yleisyyteen. Tarkoituksenani on tutkia osallistavia menetelmiä käyttäen, minkälaisia imetykseen liittyviä tietojärjestelmiä somaliäidit pitävät auktoritatiivisina eli arvovaltaisina. Tarkastelen tiedon auktoritatiivisuutta etnografisten esimerkkien valossa hyödyntäen Brigitte Jordanin auktoritatiivisen tiedon käsitettä. Tutkin Jean Pierre Olivier de Sardanin teorian avulla, kuinka paikalliset populaarit tietojärjestelmät kohtaavat tieteellis-teknisen tiedon kehityksen kontekstissa. Tutkin myös, kuinka somaliäitien imetystietojärjestelmät kohtaavat suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän edustaman imetystiedon. Osallistavien menetelmien tarkoituksena on saada heikkojen ja sorrettujen yhteisöjen ääni kuuluviin. Tutkimukseni tiedonantajina on seitsemäntoista somalimaahanmuuttajaäitiä ja yksi suomalainen äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja. Käytän tiedonkeruumenetelminä puolistrukturoituja teemahaastatteluja, jonka lisäksi teen osallistuvaa havainnointia ja osallistavia menetelmiä kolmessa ryhmähaastattelutilanteessa. Käytän Rapi Rurad Appraisal (RRA) –menetelmiä, kuten Venn-diagrammia ja pisteytystä. Tutkimukseni tulos on, että somaliäitien imetykseen liittyvä tieto koostuu kolmesta tietojärjestelmästä, joita ovat sukuverkostoista tuleva perinteinen tietotaito, islaminuskon terveystieto sekä suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän tieto. Näistä eri tietolähteistä tuleva imetystieto ei ole sisällöltään ristiriidassa. Imetykseen liittyvät vaikeudet ovat käytännön ongelmiin, kuten sukuverkoston hajoamiseen ja suomalaisen terveydenhoitojärjestelmän kanssa kommunikointiin liittyviä.

Somalian migrant women living in Finland give up breastfeeding easily in favour of bottle-feeding their babies even though breastfeeding is given a high value in Somalian culture. The lack of support and knowledge related to breastfeeding is often referred as the reason for the frequency of bottle-feeding. My aim is conduct a participatory research on the knowledge systems which the Somalian mothers perceive as authoritative. I look at the concept of authoritative knowledge as put forward by the anthropologist Brigitte Jordan in the light of various ethnographic case studies. I use the theory of Jean Pierre Olivier de Sardan on local popular knowledge systems and how they meet scientific technical knowledge in the context of development. I also analyse how Somalian mothers’ knowledge systems encounter Finnish health care system’s breastfeeding information. The aim of participatory methods is to make the voices of the weak and oppressed populations heard. I use semi-structured interviews and Rapi Rurad Appraisal (RRA) -methods such as Venn-diagrams and score ranking in data collection. The informants of my research are seventeen Somalian migrant mothers and one Finnish maternity health care unit nurse. The result of my research is that Somalian migrant mothers’ breastfeeding-related knowledge system consist of three knowledge systems which are the traditional health-related knowledge produced by family networks, the Islamic health norms and the scientific health knowledge produced by the Finnish health care system. There is no contradiction between these three knowledge systems regarding breastfeeding. The major difficulties related to breastfeeding occur as a result of the breakdown of family networks and communication problems with the Finnish health care system.