Maskuliinisuuden rakentuminen alakoulussa

Objectives: Inspiration for this study came from the public discourse and concern for boys poor school achievement, as well as from the author s own perceptions. There was an interest to know if this concern is justified and what are its underlying causes. Previous studies have shown that masculinity is one of the key aspects of boys' poor school achievement. The objective of this research is to study the construction of masculinity in primary school and how this construct of masculinity is manifested by school achievement. Based on previous studies, the pursuit of hegemonic masculinity does not fit with good school grades. If a boy succeeds in school, this success must be compensated for by means of different factors demonstrating hegemonic masculinity. Methods: The research material was obtained by using the etnographic method. The research settled itself feministic school-etnographic research field. The research subjects comprised pupils and teachers of a 5th grade comprehensive school class (10-11-year-olds) in the Uusimaa county. There were twenty-nine (29) pupils (18 boys and 11 girls) in this class and five (5) different teachers who taught the class. The research material was composed of field notes and researcher's diary based on researcher's observations, short group discussions with pupils and interviews of five boys. The field notes consisted of twenty-six (26) lessons and also observations of breaks and eating periods. In short group discussions the researcher discussed with all the pupils that were given a permission for interview. The material was analysed with thematic and analytic reading that led to the writing of an analysis. Results and conclusions: The most salient result of this study was that different masculinities are constructed in primary school. The majority of boys aimed at hegemonic masculinity and the school community strongly supported this. This was shown in speech and in behaviour. School success and mainstream masculinity could be compatible, but success also required compensatory aspects. In addition to these observations, the researcher was able to identify a group of boys which truly wanted to achieve well in school and did not care to strive for hegemonic masculinity. Thus, there should be more room and opportunities for different kinds of masculinity in the school environment. Teachers and the overall school environment should support the different ways of being a boy, and it seems there is a need for gender sensitive pedagogy.

Tavoitteet: Virike tutkimukselle tuli julkisuudessa poikien huonosta koulumenestyksestä käydystä keskustelusta ja sen aiheuttamasta huolesta sekä tutkimuksen tekijän omista havainnoista. Kiinnostuksena oli, onko huoli aiheellinen ja mitä asioita mahdollisesti on huolen taustalla. Aikaisempien tutkimusten perusteella maskuliinisuus osoittautui yhdeksi voimakkaaksi tekijäksi poikien heikolle koulumenestykselle. Tavoitteena tässä tutkimuksessa oli tutkia maskuliinisuuden rakentumista peruskoulun alakoulussa ja tämän rakennetun maskuliinisuuden näyttäytymistä koulumenestyksessä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että hegemonisen maskuliinisuuden tavoittelu ei sovi yhteen hyvien kouluarvosanojen kanssa. Jos poika menestyy koulussa, on koulumenestystä kompensoitava erilaisilla vallalla olevaa maskuliinisuutta osoittavilla tekijöillä. Menetelmät: Tutkimuksen aineisto hankittiin etnografisella menetelmällä. Tutkimus sijoittui feministiseen kouluetnografian kenttään. Tutkimuskohteena oli yksi Uudenmaan läänissä olevan peruskoulun alakoulun 5. luokka opettajineen. Oppilaita luokassa oli 29 (18 poikaa ja 11 tyttöä) ja luokkaa opetti viisi eri opettajaa. Tutkimusaineisto muodostui tutkijan havaintoihin perustuvista kenttämuistiinpanoista, tutkijan havaintopäiväkirjasta, oppilaiden kanssa käymistä lyhyistä keskustelutuokioista ja viiden pojan haastatteluista. Kenttämuistiinpanot koostuivat siis 26 oppitunnista sekä välitunti- ja ruokailuhavainnoista. Keskustelutuokioissa tutkija keskusteli luokan kaikkien oppilaiden kanssa, joita oli lupa haastatella. Aineisto analysoitiin temaattisella ja analyyttisella lukemisella, joiden kautta päädyttiin analyysin kirjoittamiseen. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli, että peruskoulun alakoulussa rakennetaan monenlaista maskuliinisuutta. Enemmistö pojista tavoitteli hegemonista maskuliinisuutta, jota kouluyhteisö vahvasti tuki. Tämä näkyi niin puheessa kuin käytöksessäkin. Koulumenestys ja vallalla oleva maskuliinisuus olivat yhteensovitettavissa, mutta se vaati myös menestystä kompensoivia tekijöitä, kuten hyvää menestymistä urheilussa. Näiden havaintojen lisäksi tutkimusluokassa oli havaittavissa poikaryhmä, joka aidosti halusi menestyä koulussa, eikä välittänyt tavoitella hegemonista maskuliinisuutta. Kouluyhteisössä tulisi antaa tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia maskuliinisuuksia. Opettajalta ja yleisesti kouluyhteisöltä pitäisi saada tukea erilaisille tavoille olla poika, jonka saavuttamiseksi vaikuttaisi siltä että sukupuolisensitiivistä pedagogiikkaa tarvitaan.