Paganism, Traditionalism, Nationalism : Narratives of Russian Rodnoverie

The topic of this dissertation is Rodnoverie, a religion that revives pre-Christian Slavic spirituality. Rodnoverie has been noted to be one of the fastest growing new religions in Russia and the aim of the study is to analyse why and how the movement has attained its popularity. First, the analysis asks how Rodnovers themselves explain the revival of ancient Paganism at this particular historical moment. Secondly, these interpretations are reflected in the framework of sociological discussions about contemporary religiosity. The analysis discusses how the Rodnoverie movement corresponds to some tendencies that are considered to characterise late modern religiosity. The primary material of the research is Rodnoverie texts: books, newspapers and electronic articles. The published literature is supplemented by fieldwork material which includes interviews with some Rodnoverie leaders and the author s participant observation of rituals and gatherings. Methodologically, the study draws on a sociological narrative approach that is focused on examining how individuals and groups use narratives to construct their identities and to challenge mainstream discussions and interpretations. The analysis discerns three narratives. The first one of these portrays Rodnoverie as a revival of the native Russian or Slavic religion. The narrative provides a new version of the old Slavophile idea, according to which imitation of the West has misguided Russia and, therefore, Russians should turn to their own tradition. In the second narrative, Rodnoverie is presented as a nature religion that features tolerance and pluralistic values. According to these perceptions, the emergence of Rodnoverie marks the dead-end of the earlier hegemonic universalistic world-views, the mono-ideologies . While the nationalist narrative focuses on Russia s national heritage, the third narrative interprets the tradition in more universal terms as an alternative to modern values and way of life. The main argument of this narrative is that contemporary people have become alienated from nature, their roots and their community. The themes that are discussed in the theoretical literature on late modern religiosity often configure in Rodnovers interpretations either directly or when looked at through an analytical framework. Of the various themes that are addressed in a sociological study of religion the ones that have most relevance for Rodnoverie are the discussions on individualisation, globalisation and secularisation. Rodnoverie reflects such tendencies as the subjectivisation of religion and the modern crisis of authority. The movement also both exemplifies and actively promotes religious pluralisation in Russia.

Nykyaikainen pakanuus on ollut viime vuosikymmeninä nopeimmin kasvavia uusia uskonnollisia liikkeitä ja monet sen kannattajista sanovat pakanuuden olevan erityisen sopiva uskonto tämän hetkiseen maailmaan. Tutkimus kysyy, miten slaavilaiseen esikristilliseen perinteeseen pohjaavan venäläisen rodnoverien kannattajat tällaiset väitteet perustelevat ja missä määrin ne vastaavat tutkijoiden käsityksiä uskonnollisuuden muutoksista jälkimoderneissa yhteiskunnissa. Tärkein molempia yhdistävä teema on moderni yksilöllistyminen. Pakanuus pyrkii välttämään dogmaattisuutta ja korostaa uskovien vapautta rakentaa ja tulkita omaa uskontoaan. Toisaalta yksilöllistymisen teema näkyy myös modernin moniarvoistumisen vastustuksena, joka on konservatiivisen, nationalistisen rodnoverien keskeisiä piirteitä. Pakanuus on myös uuden tyyppinen uskonto sikäli, että karismaattisen johtajan ympärille nousseen liikkeen sijaan se on ennemminkin erilaisten ryhmien löyhä verkko. Tutkimuksen aineisto koostuu rodnoverien julkaisemasta kirjallisuudesta, sekä kenttätyöstä ja rodnoverien haastatteluista. Aineistosta etsittyjä vastauksia pakanuuden noususta luetaan kertomuksina, jotka rakentavat loogiselta vaikuttavan, kausaalisen ketjun, tarinan, jolla on alku, keskikohta ja loppu. Analyysi erottaa rodnoverien kertomuksista kolme pääteemaa. Ensimmäinen näistä näkee pakanuuden nousun kansallisena heräämisenä, joka on looginen seuraus sellaisten ulkomaisten ideologioiden kuin kristinusko, kommunismi tai liberalismi osoittauduttua vahingollisiksi Venäjälle. Pakanuus kuvataan myös vastauksena uhkaavana nähtyyn globalisaatioon. Toisessa tarinassa pakanuus esitetään suvaitsevana luonnonuskontona, joka kykenee vastaamaan ekologisiin haasteisiin tuonpuoleiseen keskittyneitä uskontoja paremmin. Pakanuuden ja polyteistisen pluralismin katsotaan tarjoavan moniarvoisen vaihtoehdon yhden totuuden etsimiselle. Kolmas teema rakentuu ajatukselle pakanuudesta modernin kritiikkinä. Näissä kertomuksissa pakanuus asetetaan vastapainoksi sellaisille ilmiöille kuin riskiyhteiskunnan luomat ympäristöuhat, moraalisten sääntöjen löyhtyminen ja yhteisöllisyyden häviäminen. Pakanuus esitetään paluuna perinteeseen, traditionaalisiin arvoihin ja elämäntapaan. Lännessä pakanat kannattavat yleensä liberaaleja arvoja, itäisen pakanuuden näkyvimpiä piirteitä puolestaan on nationalismi. Ero heijastaa nykyaikaisen pakanuuden joustavuutta, mutta kertoo myös yhteiskunnallisista eroista. Tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei tätä eroa pidä liioitella. Myös Venäjältä löytyy sekä rasistisia että suvaitsevia pakanoita ja molempia piirteitä saattaa löytyä jopa yksittäisten pakanoiden ajattelusta.