Irradiation effects in graphene and related materials

Nanomaterials with a hexagonally ordered atomic structure, e.g., graphene, carbon and boron nitride nanotubes, and white graphene (a monolayer of hexagonal boron nitride) possess many impressive properties. For example, the mechanical stiffness and strength of these materials are unprecedented. Also, the extraordinary electronic properties of graphene and carbon nanotubes suggest that these materials may serve as building blocks of next generation electronics. However, the properties of pristine materials are not always what is needed in applications, but careful manipulation of their atomic structure, e.g., via particle irradiation can be used to tailor the properties. On the other hand, inadvertently introduced defects can deteriorate the useful properties of these materials in radiation hostile environments, such as outer space. In this thesis, defect production via energetic particle bombardment in the aforementioned materials is investigated. The effects of ion irradiation on multi-walled carbon and boron nitride nanotubes are studied experimentally by first conducting controlled irradiation treatments of the samples using an ion accelerator and subsequently characterizing the induced changes by transmission electron microscopy and Raman spectroscopy. The usefulness of the characterization methods is critically evaluated and a damage grading scale is proposed, based on transmission electron microscopy images. Theoretical predictions are made on defect production in graphene and white graphene under particle bombardment. A stochastic model based on first-principles molecular dynamics simulations is used together with electron irradiation experiments for understanding the formation of peculiar triangular defect structures in white graphene. An extensive set of classical molecular dynamics simulations is conducted, in order to study defect production under ion irradiation in graphene and white graphene. In the experimental studies the response of carbon and boron nitride multi-walled nanotubes to irradiation with a wide range of ion types, energies and fluences is explored. The stabilities of these structures under ion irradiation are investigated, as well as the issue of how the mechanism of energy transfer affects the irradiation-induced damage. An irradiation fluence of 5.5x10^15 ions/cm^2 with 40 keV Ar+ ions is established to be sufficient to amorphize a multi-walled nanotube. In the case of 350 keV He+ ion irradiation, where most of the energy transfer happens through inelastic collisions between the ion and the target electrons, an irradiation fluence of 1.4x10^17 ions/cm^2 heavily damages carbon nanotubes, whereas a larger irradiation fluence of 1.2x10^18 ions/cm^2 leaves a boron nitride nanotube in much better condition, indicating that carbon nanotubes might be more susceptible to damage via electronic excitations than their boron nitride counterparts. An elevated temperature was discovered to considerably reduce the accumulated damage created by energetic ions in both carbon and boron nitride nanotubes, attributed to enhanced defect mobility and efficient recombination at high temperatures. Additionally, cobalt nanorods encapsulated inside multi-walled carbon nanotubes were observed to transform into spherical nanoparticles after ion irradiation at an elevated temperature, which can be explained by the inverse Ostwald ripening effect. The simulation studies on ion irradiation of the hexagonal monolayers yielded quantitative estimates on types and abundances of defects produced within a large range of irradiation parameters. He, Ne, Ar, Kr, Xe, and Ga ions were considered in the simulations with kinetic energies ranging from 35 eV to 10 MeV, and the role of the angle of incidence of the ions was studied in detail. A stochastic model was developed for utilizing the large amount of data produced by the molecular dynamics simulations. It was discovered that a high degree of selectivity over the types and abundances of defects can be achieved by carefully selecting the irradiation parameters, which can be of great use when precise pattering of graphene or white graphene using focused ion beams is planned.

Hexagonaalisesti järjestäytyneillä nanomateriaaleilla, mukaanlukien grafeenilla, hiili- ja boori-nitridinanoputkilla ja valkoisella grafeenilla (yksittäiskerros hexagonaalista boori-nitridiä), on lukuisia vaikuttavia ominaisuuksia. Nämä materiaalit ovat esimerkiksi ennennäkemättömän jäykkiä ja lujia. Grafeenin ja hiilinanoputkien erikoislaatuiset elektroniset ominaisuudet herättävät toiveita siitä, että näitä materiaaleja voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden elektroniikassa. Virheettömässä muodossaan kyseisten materiaalien ominaisuudet eivtä kuitenkaan ole aina sitä, mitä sovellutuksissa tarvitaan, mutta näiden rakenteiden huolellinen muokkaaminen, esimerkiksi hiukkassäteilytyksen avulla, voi olla tapa räätälöidä kyseisten materiaalien ominaisuuksia. Toisaalta materiaalit voivat altistua sovellutuksissa ei-toivotulle säteilylle ja tällöin on tärkeää tuntea materiaalien kestävyys kyseisessä tilanteessa. Tässä väitöskirjassa tarkastellaan vaurionmuodostusta edellämainituissa materiaaleissa niiden altistuessa hiukkassäteilytykselle. Ionisäteilytyksen vaikutuksia moniseinäisissä hiili- ja boori-nitridinanoputkissa tutkitaan altistamalla näytteitä ensin hiukkaspommitukselle käyttäen hiukkaskiihdytintä, minkä jälkeen näytteet karakterisoidaan läpäisyelektronimikroskopialla ja Raman spektroskopialla. Näiden karakterisointimenetelmien käyttökelpoisuutta tarkastellaan kriittisesti ja läpäisyelektronimikroskooppikuviin perustuva asteikko esitetään käytettäväksi analyysin apuvälineenä. Hiukkassäteilytyksen vaikutuksia grafeenissa ja valkoisessa grafeenissa tarkastellaan teoreettisesti. Kvanttimekaniikkaan perustuvien molekyylidynaamisten simulaatioiden pohjalta rakennettua tilastollista mallia sovelletaan yhdessä elektronisäteilytyskokeiden kanssa mallinnettaessa erikoisen muotoisten kolmion muotoisten vauriorakenteiden muodostumista valkoisessa grafeenissa. Suuri määrä klassisia molekyylidynaamisia simulaatoita suoritettaan, tavoitteena mallintaa vauriontuottoa ionisäteilytykselle altistetussa grafeenissa ja valkoisessa grafeenissa. Näiden tulosten pohjalta toteutetaan tilastollinen malli, jota voidaan hyödyntää esimerkisi mikäli grafeenia tai valkoista grafeenia halutaan muokata käyttäen fokusoituja ionisuihkuja.