The Effects of Reduction Mammaplasty

Symptomatic hypertrophic breasts cause a health burden with physical and psychosocial morbidity. The value of reduction mammaplasty in the treatment of symptomatic breast hypertrophy has been consistently reported by patients and has been well recognised by plastic surgeons for a long time. However, the scientific evidence of the effects of reduction mammaplasty has been weak or lacking. During the design of this study most of the previous studies were retrospective and the few prospective studies had methodological limitations. Therefore, an obvious need for prospective randomised studies was present. Nevertheless, practical and ethical considerations seemed to make this study design impossible, because the waiting time for the operation was several years. The legislation and subsequent introduction of the uniform criteria for access to non-emergency treatment in Finland removed these obstacles, as all patients received their treatment within a reasonable time. As a result, a randomised controlled trial with a six-month follow-up time was designed and conducted. In addition, a follow-up study with two to five years follow-up was also carried out later. The effects of reduction mammaplasty on the patients breast-related symptoms, psychological symptoms, pain and quality of life was assessed. In addition, factors affecting the outcome were investigated. This study was carried out in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa, Finland. Eighty-two out of the approximately 300 patients on the waiting list in 2004 agreed to participate in the study. Patients were randomised either to be operated (40 patients) on or to be followed up (42 patients). The follow-up time for both groups was six months. The patients were operated on by plastic surgeons or trainees at the Department of Plastic Surgery at Helsinki University Central Hospital or at the Department of Surgery at Hyvinkää Hospital. The patients completed five questionnaires: the SF-36 and the 15D quality of life questionnaires, the Finnish Breast-Associated Symptoms questionnaire (FBAS), a mood questionnaire (Raitasalo s modification of the short form of the Beck Depression Inventory, RBDI), and a pain questionnaire (The Finnish Pain Questionnaire, FPQ). Sixty-two out of the original 82 patients agreed to participate in the prospective follow-up study. In this study, patients completed the 15D quality of life questionnaire, the Finnish Breast-Associated Symptoms questionnaire, and the RBDI mood questionnaire. After six months follow-up, patients who had undergone reduction mammaplasty had a significantly better quality of life, fewer breast-associated symptoms and less pain, and they were less depressed or anxious when compared to patients who had not undergone surgery. The change in quality of life was more than two times the minimal clinically important difference. The patients preoperative quality of life was significantly inferior when compared to the age-standardised general population. This health burden was removed with reduction mammaplasty. The health loss related to symptomatic breast hypertrophy was comparable to that of patients with major joint arthrosis. In terms of change in quality of life, the intervention effect of reduction mammaplasty was comparable to that of hip joint replacement and more pronounced than that of knee joint replacement surgery. The outcome of reduction mammaplasty was affected more by preoperative psychosocial factors than by changes in breast dimensions. The effects of reduction mammaplasty remained stable at two to five years follow-up. In terms of quality of life, symptomatic breast hypertrophy causes a considerable health loss comparable to that of major joint arthrosis. Patients who undergo surgery have fewer breast-associated symptoms and less pain, and they are less depressed or anxious and have an improved quality of life. The intervention effect is comparable to that of major joint replacement surgery, and it remains stable at two to five years follow-up. The outcome of reduction mammaplasty is affected by preoperative psychosocial factors.

Ylisuuret ja painavat rinnat voivat monin tavoin vaikuttaa heikentävästi naisen terveydentilaan. Ylisuurten rintojen koko ja paino aiheuttaa niskahartiaseudun oireistoa, päänsärkyä ja selkäkipua sekä hankaloittaa tavallista liikkumista tai liikunnan harrastamista. Rintojen alainen iho voi hautua rikki ja rintaliivien olkaimista painua kivuliaat urat hartioihin. Sopivien ja riittävästi tukevien rintaliivien löytäminen on hankalaa. Usein pitkään jatkuneeseen kipuoireistoon liittyy huomattavaa psyykkistä rasitetta kuten masennusta, ahdistusta ja itsetunnon alentumaa. Ylisuuret rinnat voivat aiheuttaa myös hankaluuksia ja esteitä sosiaalisessa ja intiimissä kanssakäymisessä. Kokonaisuutena elämänlaatua heikentävä vaikutus on huomattava. Vuoteen 2005 mennessä oli julkaistu muutamia laadukkaita eteneviä tutkimuksia rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuudesta. Satunnaistettu tutkimus on kuitenkin luotettavin tapa osoittaa hoidon vaikuttavuutta eikä tällaisia ollut löydettävissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuutta satunnaistetulla tutkimusasetelmalla. Potilaat satunnaistettiin leikattaviin potilaisiin, jotka kontrolloitiin 6 kuukautta leikkauksesta ja ei-leikattaviin potilaisiin, jotka kontrolloitiin 6 kuukautta seuranta-ajan jälkeen. Näitä kahta ryhmää verrattiin toisiinsa arvioitaessa leikkauksen vaikuttavuutta. Jälkimmäisen ryhmän (ei-leikattavat) potilaat leikattiin normaaliin tapaan tutkimuksen seuranta-ajan jälkeen. Vaikuttavuutta arvioitiin kartoittamalla potilaiden yleistä elämänlaatua, rintoihin liittyviä oireita, mielialaa ja kipua. Tämän tutkimuksen rintojen pienennysleikkausta odottavien potilaiden elämänlaadun alenemaa verrattiin myös aikaisempien tutkimusten polven tai lonkan tekonivelleikkausta odottaviin potilaisiin. Samoin leikkauksen elämänlaatua korjaavaa vaikutusta verrattiin polven ja lonkan tekonivelkirurgiaan. Lopuksi selvitettiin rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuuden pysyvyyttä 2-5 vuotta leikkauksesta. Tutkimuksessa todettiin, että ylisuurten rintojen aiheuttamaan haittaoireistoon liittyy merkittävästi heikentynyt elämänlaatu, kun sitä verrattiin ikävakioidusti yleiseen naisväestöön. Ylisuuriin rintoihin liittyvä potilaiden elämänlaadun heikkenemä on samaa suuruusluokkaa kuin tekonivelleikkausta odottavilla polvi- tai lonkkanivelkulumapotilailla (myös tässä vertailussa otettiin huomioon iän aiheuttama vaikutus elämänlaatuun). Rintojen pienennysleikkauksen voitiin kuuden kuukauden seurannan jälkeen todeta parantavan merkittävästi potilaiden elämänlaatua sekä vähentävän merkittävästi rintoihin liittyviä haittaoireita ja kipua. Yleisen elämänlaadun korjaantuma oli samaa luokkaa kuin tehtäessä lonkan tekonivelleikkaus ja suurempi kuin tehtäessä polven tekonivelleikkaus. Potilaiden ahdistus- ja masennusoireisto väheni myös merkittävästi rintojen pienennysleikkauksen jälkeen ja oireiston määrä voitiin luonnehtia samantasoiseksi kuin väestössä yleensä. Rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuuden voitiin todeta säilyvän 2-5 vuoden seurannassa, kun selvitettiin potilaiden elämänlaadun, mielialan ja rintoihin liittyvien haittaoireiden taso. Tulokset muutaman vuoden seurannassa osoittautuivat joiltakin osin jopa hivenen paremmiksi kuin lyhytaikaisen seurannan (kuusi kuukautta) tulokset, jolloin toipuminen ja täyden leikkauksesta saatavan hyödyn saavuttaminen saattaa olla vielä kesken. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naisilla, jotka hakeutuvat ylisuurten ja painavien rintojen pienennysleikkaukseen, on rasitteenaan huomattava terveydellinen haitta. Rintojen pienennysleikkauksella saadaan tähän merkittävä helpotus, joka säilyy seurannassa. Rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuus on myös verrattavissa muuhun yleisesti hyväksyttyyn kirurgiaan.