Kotitalouden opetustilat osana kehittyvää oppimisympäristöä : asumistoiminnot ja opetussuunnitelma muutoksen määrittäjinä

Home Economics Classrooms as Part of Developing the Environment Housing Activities and Curriculums Defining Change --- The aim of the research project was to develop home economics classrooms to be flexible and versatile learning environments where household activities might be practiced according to the curriculum in different social networking situations. The research is based on the socio-cultural approach, where the functionality of the learning environment is studied specifically from an interactive learning viewpoint. The social framework is a natural starting point in home economics teaching because of the group work in classrooms. The social nature of learning thus becomes a significant part of the learning process. The study considers learning as experience based, holistic and context bound. The learning environment, i.e. home economics classrooms and the material tools there, plays a significant role in developing students skills to manage everyday life. --- The first research task was to analyze the historical development of household activities. The second research task was to develop and test criteria for functional home economics classrooms in planning both the learning environment and the students activities during lessons. The third research task was to evaluate how different professionals (commissioners, planners and teachers) use the criteria as a tool. The research consists of three parts. The first contains a historical analysis of how social changes have created tension between traditional household classrooms and new activities in homes. The historical analysis is based on housing research, regulations and instructions. For this purpose a new theoretical concept, the tension arch, was introduced. This helped in recognizing and solving problems in students activities and in developing innovations. The functionality criteria for home economics classrooms were developed based on this concept. These include technical (health, safety and technical factors), functional (ergonomic, ecological, aesthetic and economic factors) and behavioural (cooperation and interaction skills and communication technologies) criteria. --- The second part discusses how the criteria were used in renovating school buildings. Empirical data was collected from two separate schools where the activities during lessons were recorded both before and after classrooms were renovated. An analysis of both environments based on video recordings was conducted. The previously created criteria were made use of, and problematic points in functionality looked for particularly from a social interactive viewpoint. The results show that the criteria were used as a planning tool. The criteria facilitated layout and equipment solutions that support both curriculum and learning in home economics classrooms taking into consideration cooperation and interaction in the classroom. With the help of the criteria the home economics classrooms changed from closed and complicated space into integrated and open spaces where the flexibility and versatility of the learning environment was emphasized. The teacher became a facilitator and counselor instead a classroom controller. --- The third part analyses the discussions in planning meetings. These were recorded and an analysis was conducted of how the criteria and research results were used in the planning process of new home economics classrooms. The planning process was multivoiced, i.e. actors from different interest groups took part. All the previously created criteria (technical, functional and behavioural) emerged in the discussions and some of them were used as planning tools. Planning meetings turned into planning studios where boundaries between organizations were ignored and the physical learning environments were developed together with experts. The planning studios resulted in multivoiced planning which showed characteristics of collaborative and participating planning as well as producing common knowledge and shared expertise. --- KEY WORDS: physical learning environment, socio-cultural approach, tension arch, boundary crossing, collaborative planning.

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää kotitalouden opetustiloista joustavia ja monikäyttöisiä oppimisympäristöjä, joissa käytännön työtaitoja voidaan harjoitella opetussuunnitelman mukaisesti erilaisissa sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tavoitteena on kehittää toimivan kotitalouden opetustilan kriteerit ja testata niiden toimivuutta sekä käytännön suunnittelutyössä että oppilaiden toiminnassa kotitalouden oppitunneilla. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten eri asiantuntijatahot (tilaajan edustajat, suunnittelijat ja käyttäjät) käyttävät kriteereitä suunnittelun työkaluna. Tutkimus nojaa sosiokulttuuriseen lähestymistapaan, jolloin kotitalouden opetustilojen toimivuutta tarkastellaan erityisesti oppimisen vuorovaikutuksellisesta näkökulmasta. Sosiaalinen viitekehys on luonnollinen lähtökohta kotitalousopetuksessa, koska siellä työskennellään pienissä ryhmissä. Oppimisen sosiaalinen luonne tulee tätä kautta merkittäväksi osaksi oppimisprosessia. Oppiminen nähdään tässä tutkimuksessa kokemuksellisena, kokonaisvaltaisena ja kontekstisidonnaisena. Oppilaiden arjen hallinnan taitojen kannalta on tärkeää se, millaisen oppimisympäristön kotitalouden opetustilat ja siellä käytettävät materiaaliset välineet tarjoavat oppimiselle. Tutkimus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa selvitin historiallisen analyysin avulla niitä yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet jännitteitä kotitalouden opetustilojen ja muuttuneiden kodin toimintojen välille. Tämän tarkastelun yhteydessä loin uuden teoreettisen käsitteen jännitteenkaaren, mikä auttoi tunnistamaan toiminnassa esiintyviä ongelmia sekä kehittämään niihin ratkaisuja ja innovaatioita. Jännitteenkaarien avulla muodostin kotitalouden opetustilojen toimivuuden kriteerit. Näitä ovat tekniset (terveellisyyteen, turvallisuuteen ja tekniseen toimivuuteen liittyvät näkökohdat), toiminnalliset (ergonomiset, ekologiset, esteettiset ja ekonomiset tila- ja varusteratkaisut) ja käyttäytymisen kriteerit (yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen sekä tieto- ja viestintätekniikan huomioiminen). --- Toisessa osassa testasin kriteerien käyttöä koulujen peruskorjaushankkeiden yhteydessä. Hankin empiiristä aineistoa videonauhoittamalla kahden eri koulun kotitaloustunteja ennen tilojen peruskorjausta ja sen jälkeen. Analysoin videonauhoilta kotitalouden opetustiloissa tapahtuvaa toimintaa kotitalouden tunneilla sekä vanhoissa että uusissa tiloissa. Tässä analyysissä olen hyödyntänyt edellä luotuja kriteereitä ja etsinyt toimivuuden ongelmakohtia erityisesti sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että luotuja kriteereitä käytettiin suunnittelun työkaluina. Niiden avulla kotitalouden opetustiloihin saatiin opetussuunnitelmaa ja oppimista tukevia tila- ja kalusteratkaisuja, joissa yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot otettiin huomioon. Kotitalouden opetustilat muuttuivat kriteerien avulla suljetuista ja sokkeloisista tiloista yhtenäisiksi ja avoimiksi tiloiksi, joissa korostui tilojen joustavuus ja muunneltavuus. Opettajan työssä se näkyi oppilaiden valvonnan muuttumisena ohjaukseksi. --- Kolmannen osan tarkoituksena oli selvittää, miten kriteereitä käytettiin yhden yläkoulun peruskorjaushankkeen suunnittelukokousten keskustelujen työkaluina. Nauhoitin suunnittelukokousten keskustelut ja analysoin, miten aiemmassa vaiheessa luotuja kriteereitä ja tutkimustuloksia käytettiin kotitalouden opetustilojen moniäänisessä suunnitteluprosessissa. Kaikki edellä luodut kriteerit tulivat esille keskusteluissa ja osa niistä toimi myös suunnittelun työkaluna. Suunnittelukokouksista muodostui suunnittelustudioita, joissa ylitettiin organisaatioiden välisiä rajoja ja kehitettiin asiantuntijoiden kanssa yhdessä kotitalouden fyysistä oppimisympäristöä esimerkiksi solmutyöskentelyn avulla. Suunnittelustudioissa esiintyi moniäänistä suunnittelua, jossa näkyi myös yhteisöllisen ja osallistuvan suunnittelun piirteitä. Näiden suunnittelustudioiden keskusteluista löytyi myös piirteitä yhteisen tiedon tuottamisesta ja jaetusta asiantuntijuudesta. --- AVAINSANAT: kotitalouden fyysinen oppimisympäristö, sosiokulttuurinen lähestymistapa, jännitteenkaari, organisaatioiden välisten rajojen ylittäminen, yhteissuunnittelu.