Kesämökkikäynnin virkistysarvon määrittäminen matkakustannusmenetelmällä

Tämän tutkielman tarkoituksena on määrittää kesämökkikäynnin virkistysarvo. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu, vaikka kesämökkeily on merkittävä osa suomalaista elämää. Kesämökkikäynnin virkistysarvo tarkoittaa hyötyä, jonka yksilö saa kesämökillä virkistäytymisestä. Virkistäytyminen kesämökillä pitää sisällään kaiken kesämökillä ja sen ympäristössä tapahtuvan harrastamisen ja rentoutumisen. Koska ympäristö on tärkeässä osassa mökillä virkistäytymisessä, tässä tutkielmassa on lisäksi tarkoitus tutkia, kuinka mökkiympäristön ominaisuudet vaikuttavat virkistysarvoon. Tarkasteltavina ympäristön ominaisuuksina ovat virkistäytymisen estävät leväkukinnot ja mökin rannattomuus. Koska mökkeily toisaalta myös kuormittaa ympäristöä, tutkielmassa tutkitaan myös, kuinka sähköistys, ympäristöä kuormittava kesämökin ominaisuus, vaikuttaa virkistysarvoon. Virkistysarvo on markkinaton hyöty, joten sen määrittämiseen on käytettävä jotain markkinattomien hyödykkeiden arvottamismenetelmää. Tässä työssä arvottaminen tapahtuu matkakustannusmenetelmällä, jota käytetään yleisesti ympäristön tarjoamien virkistyspalveluiden taloudelliseen arvottamiseen. Kesämökkikäyntien kysyntää kuvaava matkakustannusmallin ekonometrinen mallintaminen suoritetaan negatiivisella binomimallilla. Tutkielman tulosten mukaan noin neljän päivän pituinen käynti sähköistetyllä kesämökillä, jossa on ranta eivätkä levät häiritse virkistäytymistä, tuottaa 167-205 euron suuruisen virkistyshyödyn. Virkistäytymisen estävät leväkukinnot laskevat arvoa 40 prosentilla ja mökin rannattomuus 45 prosentilla. Käynti sähköistetyllä mökillä tuottaa 3-5 prosenttia korkeamman virkistyshyödyn kuin käynti sähköistämättömällä mökillä. Suomessa kesän aikana tehtävien mökkikäyntien yhteenlaskettu virkistyshyöty on 430-530 miljoonaa, jos mökillä on ranta, jossa levistä ei ole haittaa. Häiritsevät leväkukinnot laskevat yhteenlaskettua virkistyshyötyä 30 miljoonalla ja rannattomuus 10-20 miljoonalla. Sähköistys nostaa yhteenlaskettua virkistyshyötyä 20-30 miljoonalla eurolla.

The objective of this thesis is to estimate the recreation value of a summer house visit. There are no previous studies on the topic although summer housing is an essential part of Finnish life. The recreation value of a summer house visit stands for the utility an individual obtains from recreation at a summer house. Recreation in a summer house encompasses all activities and relaxing at summer house and in its surrounding environment. Since environment is an integral thing in summer house recreation and, on the other hand, summer housing burdens environment, another objective of this thesis is to investigate how environmental attributes and electricity, an attribute of summer house that burdens environment, influence the recreation value. The environmental attributes we are interested in are algae that prevent recreation and availability of a beach. Since recreation is a nonmarket good, the estimation of the recreation value is performed with travel cost method, which is a nonmarket valuation method widely used in the monetary valuation of recreation services provided by environment. Econometric estimation of the travel cost model is performed here with negative binomial model. According to the results of this thesis, recreation value of visit at an electrified summer house where there is a beach available and algae do not prevent recreation is 167- 205 euro. Existence of algae that prevent recreation decreases the value by 40 per cent and nonavailability of a beach by 45 percent. Effect of electrification on the value is 3-5 per cent. The aggregate recreation value obtained from summerhouse visits done during a summer in Finland is 430-530 million euro if there is a beach available and no harm of algae. Existence of disruptive algae decreases the aggregate value by about 30 million and non-availability of a beach by about 10-20 million euro. Effect of electrification on the aggregate value is 20- 30 million euro.