Mental Disorders among Burn Patients

ABSTRACT Mental disorders and suicide attempts among acute burn patients were investigated in a collaborative research project between National Institute for Health and Welfare and Departments of Psychiatry and Plastic surgery in University of Helsinki in Finland. This project was realized in two parts. The first cohort of burn patients consisted of all burn patients admitted to the Helsinki Burn Centre during 1989 97. In this retrospective cohort, 5.7% (N=46) of the total of 811 burn patients had attempted suicide. The burn severity of suicide attempters was markedly higher than in the other burn patients. Suicide attempters were more often unemployed or on disability pension and had psychiatric history before the injury. The second sample was a prospective cohort of all acute consecutive burn patients admitted to the Helsinki Burn Centre during 18 months in 2006- 2007. All subjects (N=107) of the cohort were interviewed with the Structured Clinical Interview for DSM-IV for Axis I and II mental disorders (SCID-I and SCID-II) at baseline and then 86 % of all (N=92) with SCID-I at the end of six-month follow-up. Most (61%) patients had at least one lifetime mental disorder before burn; 47 % substance-related, 10% psychotic and 23% personality disorders. The overall prevalence of Axis I mental disorders increased significantly from the month prior to burn to acute care but decreased significantly from acute care to six months. However, more than one half (55%) of the cohort suffered from some mental disorder during follow-up. Less than one half of the burn patients with estimated need for psychiatric care received psychiatric care. Burn severity independently and strongly predicted risk for mental disorders during follow-up and pre-burn psychiatric history, severe burns and estimated need for psychiatric care significantly predicted psychiatric care received. The proportion of patients with self-inflicted burns is not high but mental disorders are common among burn patients. Mental disorders may predispose to burns. After burn injury, more than half of the patients suffer from mental disorders and a strong relationship exists between burn severity and some post-burn mental disorders. A minority of the patients with unequivocal need for psychiatric care actually receive it. Psychiatric consultations and care follow mainly the course of acute burn treatment.

TIIVISTELMÄ Tuli on tärkeä, mutta myös vaarallinen elementti, joka on läsnä ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Suomessa tulipaloja syttyy rakennuksissa vuosittain 6 000 7 000 ja tulipaloissa kuolee tilastojen mukaan keskimäärin 87 henkilöä vuodessa. Palokuolemista on itsemurhia noin 10 % ja yli puolet uhreista on palokuoleman hetkellä päihtyneitä. Palovammojen somaattinen asianmukainen hoito on kehittynyt runsaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaikka palovammojen yhteys mielenterveydenhäiriöihin ja itsetuhoisuuten sekä päihteiden väärinkäyttöön on yleisesti tiedossa, psykiatrinen tieteellinen tutkimus riittävän kokoisia tutkimusaineistoja ja päteviä tutkimusmenetelmiä käyttäen on vielä vähäistä. Tämän väitöskirjatutkimuksen ensimmäisen osan perustavoitteena oli selvittää itsemurhaa yrittäneiden potilaiden eroja muihin palovammapotilaisiin verrattuna (rekisteripohjainen 9 vuoden retrospektiivinen tutkimusaineisto). Potilaiden palovammaa edeltäviä, senhetkisiä ja palovamman jälkeisiä psyykkisiä häiriöitä, niiden esiintyvyyden erityispiirteitä ja saatua psykiatrista hoitoa tutkittiin puolestaan palovamman vuoksi Helsingin Töölön sairaalan palovammayksikköön 18 kuukauden aikana koottua peräkkäisten uusien potilaiden prospektiivista otantaa käyttäen. Tutkimuskokonaisuus oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan psykiatrian ja plastiikkakirurgian klinikoiden yhteistyöprojekti. Itsemurhaa yrittäneiden potilaiden osuus oli 5,7 % (N=46) kaikista 811 palovammapotilaista. Heillä oli merkittävästi vaikea-asteisempia palovammoja ja he olivat myös useammin työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä tai sairastaneet psyykkisesti kuin muut palovammapotilaat. Toisen otannan kaikki potilaat (N=107) tutkittiin strukturoidun kliinisen diagnostisen haastattelun (SCID-I ja SCID-II) menetelmällä. Mielenterveydenhäiriöt, erityisesti päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt, psykoosit ja persoonallisuushäiriöt, ovat yleisiä akuutin palovamman vuoksi hoidetuilla potilailla. Nämä häiriöt voivat myös altistaa palovammoille. Palovamman vaikeusaste ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyys vammautumisen jälkeen liittyvät vahvasti toisiinsa. Alle puolet niistä, joilla todettiin jokin mielenterveydenhäiriö tai kiistaton psykiatrisen hoidon tarve sairaalahoitoa vaatineen palovamman jälkeen, saivat psykiatrista hoitoa.