Luottamus koulussa : Tutkimus yhdeksännen luokan oppilaiden luottamus- ja epäluottamuskertomuksista ja niiden merkityksestä oppilaiden kouluarjessa

The aim of this study is to explore trust at school and its meaning for 9th grade students. The intent is to investigate students views about trust and mistrust in school relationships. Three research questions are posed: 1) what meanings do students give to their experiences of trust and mistrust at school and how do they evaluate connection of these experiences to their well-being and enjoyment in the classroom? 2) what and how important, is the teacher s role according to the students writings, and 3) what might the different pedagogical and administrative structures of schools reveal about trust and mistrust in a particular school culture? The data consists of 134 writings of 9th grade students (secondary school) from three schools in one of the biggest cities in Finland. The schools differ from others in terms of their pedagogical or structural backgrounds. The study is restricted to the micro-level of, disposition of Educational Sociology, focusing on trust in schools relationships. The theoretical framework of the study is trust, as a part of social capital; however trust is also approached from the sociological, the psychological and philosophical perspective. The methodological approach is narrative research concerning school practice . Analysis of narrative consist mostly content analysis, but also some elements of holistic-content reading, thematic reading and categorical content. The analysis found three main themes: 1) individual stories of trust, 2) the teachers role in making trust possible in the classroom, and 3) school as a community of trust. According to the study trust at school (1) is a complex phenomenon consisting of people s ability to work together and to recognize the demands that different situations present. Trust at school is often taken for granted. In the students experiences trust is strongly connected to friendship, and the teacher s ability to connect with students. Students experiences of mistrust stem from bulling, school violence, lack of respect as well as teachers lacking basic professional behavior. School relationships are important for some students as source of enjoyment, but some feel that it is difficult to evaluate the connection between trust and enjoyment. The study found that students trust of teachers (2) is linked to the teacher s professional role as a teacher, a caring human being open to dialogue. In other words, the students describe teachers abilities to create a sense of trust in terms of three expectations: the teacher was better, the same or worse than expected. Better than expected, means the teacher engender a high degree of trust and has excellent communication skills. Same as expected means the teacher comes across as familiar and secure, while lower than expected means the teacher creates no trust and has poor communication skills. Finally, it was shown that trust at school (3) should not only exist between some individuals, but between (all) members of the school community. In other words, according to the study there is some evidence that trust is strongly committed to school culture. Further, trust seems to depend on (school-) cultural background, values, beliefs, expectations, norms as well as staff behaviour. The basic elements of an optimum level of trust at school are favourable school structure and pedagogical background; however, good relationships between teachers and students as well as high professional skills are also needed. Trust at school is built by good communication, working together and getting to know each other.

Tutkimus tarkastelee 9lk:n oppilaiden luottamus- ja epäluottamuskertomuksia koulussa. Tutkimuksen kohteena ovat kolmen peruskoulun ja niiden kahdeksan yhdeksännen luokan oppilaat. Tutkimuksessa kysytään sitä, millaisia merkityksiä oppilaat antavat luottamus- ja epäluottamuskokemuksilleen koulussa ja miten he arvioivat luottamus- ja epäluottamuskokemustensa merkitystä osana hyvinvointia ja viihtymistään koulussa. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään sitä millaisena opettajan merkitys näyttäytyy oppilaiden luottamus- ja epäluottamuskertomuksissa. Tutkimuksessa etsitään vastausta myös siihen, mitä ja millä tavoin pedagogisesti ja hallinnollisesti erilaisten koulujen oppilaat kertovat luottamuksesta ja epäluottamuksesta koulussa. Tutkimusaineisto muodostuu erään suuren eteläsuomalaisen kaupungin yhdeksännen luokan oppilaiden kirjoituksista kolmesta erilaisesta yläkoulusta (n=134). Tutkimuskoulut ovat keskenään pedagogiselta ja/tai rakenteellisesta taustaltaan erilaisia. Tutkimus liittyy osaksi (mikrotason) kasvatussosiologista keskustelua. Tutkimuksessa luottamus paikantuu osaksi sosiaalista pääomaa, mutta sitä lähestytään myös sosiologisesta, psykologisesta ja filosofisesta näkökulmista käsin. Tutkimuksellinen lähestymistapa on narratiivinen. Tässä tutkimuksessa se tarkoittaa erityisesti tutkimuksen aineistoa ja sen analyysia, mutta myös ymmärrystä kertomuksista ihmisten luonnollisena tapana kuvata kokemuksiaan. Tutkimuksessa aineiston lueta ja analyysi ovat saaneet vaikutteita narratiivisesta sisällönanalyysista, narratiivisesta temaattisesta luennasta sekä kokonaishahmoluennasta. Aineiston luennan ja analyysin avulla on päädytty kolmeen pääkertomukseen, jotka ovat nimeltään (1) Yksilölliset luottamuskertomukset, (2) Opettajan rooli luottamuksen mahdollistajana ja (3) Koulu luottamusyhteisönä. (1) Luottamus koulussa ilmenee muutosalttiina ilmiönä, jonka rakentaminen ja ylläpitäminen vaativat ihmisten välistä yhteistyötä ja tilanneherkkyyttä. Sen ilmenemiselle koulussa on tyypillistä sen itsestään selvänä pidetty luonne, jolloin se kuuluu oppilaan oikeuksiin, eikä sen olemassaoloa osata aina kyseenalaistaa. Oppilaiden luottamuskokemukset koulussa liittyvät ystävyyteen, opettajan arvostavaan kohtaamiseen ja toisen ihmisen tuntemisen tärkeyteen. Sen sijaan oppilaiden epäluottamuskokemukset sisältävät kertomuksia kiusaamisesta, kouluväkivallasta, kunnioituksen puutteesta sekä epäammatillisesti käyttäytyvästä opettajasta. Koulun ihmissuhteilla on osalle oppilaista tärkeä merkitys koulussa viihtymiseen tai viihtymättömyyteen, mutta joidenkin mielestä luottamuksen ja viihtymisen yhteyttä on hankala arvioida. Toisessa kertomuksessa, (2) opettajan rooli luottamuksen mahdollistajana, ilmenee että oppilaat kertovat opettajan luottamuksenarvoisuudesta kolmen erilaisen roolin avulla: rooliylityksen, rooliodotuksen ja roolialituksen. Rooliylityksen mukaisesti käyttäytyvä opettaja koetaan hyvin luottavana ja vahvat vuorovaikutustaidot omaavana. Rooliodotuksen mukainen opettaja koetaan tuttuna, turvallisena ja luotettavana ´perusopettajana´. Roolialituksen mukaisesti käyttäytyvä opettaja koetaan epäluotettavana ja hänen vuorovaikutustaitoja pidetään heikkoina. (3) Luottamus koulussa ei ole luonteeltaan vain yksilöllistä ja yksilöiden välistä, vaan se rakentuu yhteisöllisesti ja on koulukohtaisesti määräytyvä. Koulun luottamuskulttuuri perustuu koulussa omaksutuille arvoille, uskomuksille, odotuksille, normeille ja käyttäytymiselle, jotka vaikuttavat sen luottamuskulttuurin syntyyn. Luottamuksellisen koulukulttuurin avaintekijöitä ovat koulun rakenteellinen ja pedagoginen tausta, mutta myös opettajan ja oppilaan välinen luottamuksellinen vuorovaikutus ja opettajan ammattitaito. Luottamus koulussa rakentuu vuorovaikutuksen, yhteistyön ja ihmisten tuntemisen myötä. Vaikka tämä tutkimus keskittyy luottamuksen tarkasteluun peruskoulussa, tarjoaa tämä tutkimus silti ymmärrystä luottamukseen ja sen voimavaraistavaan merkitykseen myös muissa organisaatioissa.