Topeliaaninen usko : Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana

ABSTRACT The author Zacharias Topelius as a religious educator The present study concerns the author Zacharias Topelius (1818-98) as a religious educator. The study´s main questions are as follows: What is the theological and pedagogical content of Topelius books and how is his religious instruction linked with the history of his time. The primary sources are his educational books Naturens bok (The Book of the Nature, 1856), Boken om vårt land (The Book of our Land, 1875) and Evangelium för Barnen (Gospel for Children, 1893), as well as his storybooks Läsning för barn I-VIII (Reading for Children I-VIII, 1865-96). The dissertation concerns the his-tory of religious education. Its primary method is background-based systematic analy-sis. In Topelius children s books the view of God is characterised both as an omnipresent spirit and as Providence, who guides world history according to his plan. In addition to Lutheranism this view is also influenced by Nationalism and Romanticism. The theological content of the books emphasises instruction in Christian life that is natural to normative children s books. Topelius strongly expresses the importance of a personal relationship to God, an idealistic Christian view of one s fellow man and of one s own nation as well as the value of nature conservation. The books of Topelius were some of the first educational works on nature preservation in Finland. The didactic quality of Topelius children s books was high for 19th century Finland. Their main emphasis in terms of educational goals is on civilisation (Bildung), self-awareness, national solidarity and living idealism. The pedagogical argumentation is mostly based on theological, historical, social and rational reasoning. The primary principles in Topelius teaching are Christian nationalism, idealistic harmony and the agrarian bourgeois. Christian nationalism is the main element of Topelius religious education. He considers the fatherland as a God-given project and the taking care of it as a part of holy service. Idealistic harmony is seen as the comprehensive development of one s character in the sense of romantic idealism. The agrarian bourgeois principle combines the Finnish peasant tradition with the values of 19th century modern bourgeois culture. I have named Topelius vision of religious education the Christian national project of civilisation (Bildung). Its main theses are home, religion and fatherland. The author himself strongly believed in this vision and never questioned it despite its national chauvinism and theological inconsistency. The religious ideology represented in Topelius educational works and storybooks was popular among pedagogues during the whole era of the Finnish folk school. It fit per-fectly with the Christian national discourse stemming from 19th century ideological ten-dencies. Due to their appropriate content combined with their practical language and pedagogical methods, the books were popular both at school and in the home for a long period of time. Therefore the books of Topelius aptly symbolise the religious education of their time and manifest their author s pedagogical talent as a national religious educator and as a populariser of Christian nationalism. Topelius books have had a lasting influence on Finnish religiosity. Key words: Topelius, theology, religion, education, nationalism and national project

Topeliaaninen usko Kirjailija Sakari Topelius uskontokasvattajana Tutkimukseni käsittelee kirjailija Sakari Topeliusta (1818 98) uskontokasvattajana. Keskeisinä kysymyksinä pohdin, millaisia ovat hänen oppi- ja satukirjojensa teologiset ja pedagogiset sisällöt sekä miten tämä topeliaaninen uskontokasvatus nivoutuu ilmiönä osaksi aikansa historiaa. Primäärilähteinäni ovat oppikirjat Luonnonkirja (1856), Maamme kirja (1875) ja Evankeliumi lapsille (1893) sekä satukirjat Lukemisia lapsille I-VIII (1865 96). Väitöskirja on uskontokasvatushistoriallinen ja menetelmänä on ensisijaisesti käytetty taustalähtöistä systemaattista analyysiä. Topeliuksen lastenkirjojen jumalakuvalle on tunnusomaista, että Jumala kuvataan kaikkialla läsnä olevaksi hengeksi, joka Kaitselmuksena johtaa maailmanhistoriaa suunnitelmansa mukaan. Luterilaisuuden lisäksi kuvan syntyyn on vaikuttanut voimakkaasti nationalismi ja romantiikan filosofia. Teologisissa sisällöissä painottuu opetus kristillisestä elämästä, mikä on luontevaa normatiivisille lastenkirjoille. Topelius korostaa muun muassa henkilökohtaisen jumalasuhteen merkitystä herätyskristittyjen tapaan, kristillis-idealistista suhdetta lähimmäiseen ja omaan kansaan sekä historiallisena erikoisuutena luonnonsuojelun tärkeyttä. Hänen kirjansa kuuluivatkin luonnonsuojelukasvatuksen pioneeriteoksiin maassamme. Topeliuksen lastenkirjat ovat 1800-luvun Suomen mittakaavassa didaktisesti korkealaatuisia. Niiden kasvatustavoitteissa korostuu sivistyksen ja itsetietoisuuden merkitys, kansallinen solidaarisuus sekä elävä idealismi. Pedagoginen argumentointi rakentuu lähinnä teologisille, historiallisille, sosiaalisille ja rationaalisille perusteluille. Topeliaanisen kasvatuksen ensisijaiset pääperiaatteet ovat kristillis-nationalistisuus, idealistis-harmonisuus ja agraaris-porvarillisuus. Kristillis-nationalistisuus on Topeliuksen uskontokasvatuksen päälinja. Isänmaa nähdään Jumalan antamana projektina ja siitä huolehtiminen on osa jumalanpalvelusta. Idealistis-harmonisuus ilmenee romanttisena luonteen elävyytenä ja sen kokonaisvaltaisena kehittämisenä. Agraaris-porvarillisessa periaatteessa yhdistyy talonpoikainen perinne 1800-luvun porvarillisen kulttuurin arvomaailmaan. Topeliuksen uskontokasvatuksellisen näyn olen nimennyt kristillis-kansalliseksi sivistysprojektiksi. Sen keskeisiä teesejä ovat koti, uskonto ja isänmaa. Topelius uskoi itse vahvasti näkyynsä, eikä kyseenalaistanut sitä huolimatta siihen liittyvästä nationalistisesta chauvinismista tai sen teologisista ristiriitaisuuksista. Topeliuksen teosten edustama uskonnollinen ideologia on ollut kasvattajien suosiossa koko kansakoulun elinkaaren ajan. Se on sopinut mainiosti 1800-luvun aatemaailmasta kumpuavaan nationalistis-kristilliseen diskurssiin. Kun oikeaan sisältöön on yhdistynyt vielä kielellinen ja pedagoginen toimivuus on kirjojen pitkä suosio kouluissa ja lastenkamareissa ollut taattu. Siten ne ovat mainioita aikansa uskontokasvatuksen ikoneita ja osoitus kirjoittajansa pedagogisesta silmästä kansallisena uskontokasvattajana ja suomalaisuusaatteen popularisoijana. Niiden kautta topeliaaninen usko on jättänyt jälkensä suomalaiseen uskonnollisuuteen.