Sense of Coherence : Determinants and consequences

ABSTRACT Sense of coherence (SOC) is a core concept within Antonovsky s salutogenic theory and is argued to be a psychological determinant of health. The present social-epidemiological study explores the associations between a wide range of generalized resistance resources of SOC among Finnish- and Swedish-speaking women and men with a view to gaining deeper insight into its developmental circumstances and determinants. Secondly, a five-year follow-up study was conducted in order to assess the stability of SOC in difficult life events. Finally the role and effect of SOC in the intentions to retire early was investigated in a prospective study. The above studies were based on two data sets: the Finnish 'Survey on Living Conditions' (ELO-94) conducted in 1994 by means of personal face-to-face interviews (N=6506), and a prospective postal survey of the 15-year Health and Social Support (HeSSup) study for which the baseline data was collected in 1998 (N=25 898) and the follow-up in 2003. The present study reveals that the level of SOC in adulthood is strongly dependent on close and successful social relationships during both childhood and adulthood, and that there is a strong association with qualitative work features. Not having a partner as well as being unable to use one s skills at work proved to threaten men s SOC in particular, whereas a lack of social support did the same for women. Otherwise, the association with generalized resistance resources turned out to be quite similar in both genders. Swedish-speaking Finns appear to have a slightly stronger SOC due to the better psycho-emotional circumstances in the childhood home and work circumstances in adulthood, in other words higher levels of generalized resistance resources compared to Finnish speakers. These language group differences did not concern any social-life factors included in the present study. The results of the five-year follow-up study suggest that SOC is not stable, and that the level clearly decreases after a negative life event. Even a strong SOC decreased during the follow-up period and, furthermore, was no more stable than a mediocre or weak SOC. There seems to be a clear and independent association with the intentions to retire early among both men and women following full adjustment. Swedish speakers appear to be less inclined to retire early than Finnish speakers. In the light of the present study, it seems that SOC is determined not only by socio-economic factors but also by close and successful social relationships during both childhood and adulthood. This applied to both genders and language groups. Interventions aimed at promoting the health of the disadvantaged should therefore focus on families with children, and extend later also to other than socio-economic spheres of life. SOC theory could also be applied in efforts to inhibit early retirement: management practices aimed at providing employees with a work environment and tasks that are comprehensible, manageable and meaningful could potentially decrease the intentions to retire early.

TIIVISTELMÄ Sosiologi Aaron Antonovskyn teoria koherenssin tunteesta kuvaa ihmisen yleistä asennoitumista maailmaa ja siinä tapahtuvia asioita kohtaan. Toisin sanoen koherenssin tunne kuvaa ihmisen kykyä ymmärtää ja hallita elämän haasteita sekä löytää niistä mielekkyys- eli kykyä selviytyä. Tämän selviytymiskyvyn katsotaan ehkäisevän terveyttä kuormittavan pitkäkestoisen stressitilan syntyä ja koherenssin tunnetta pidetään psykologisena terveyden selittäjänä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on aiempia tutkimuksia systemaattisemmin selvittää koherenssin tunteen taustatekijöitä, eli olosuhteita joissa koherenssin tunne kehittyy, sekä seurauksia suomalaisessa suomen- ja ruotsinkielisessä väestössä. Koherenssin tunteen mahdollisia taustatekijöitä kartoitettiin tässä tutkimuksessa useiden lapsuuden kodin olosuhteita sekä sosioekonomisten ja psykososiaalisten työ- ja yksityiselämää kuvaavien tekijöiden avulla molempien sukupuolten ja kieliryhmien keskuudessa. Viiden vuoden seurantatutkimuksessa kartoitettiin koherenssin tunteen tason pysyvyyttä negatiivisten elämäntapahtumien yhteydessä. Lopuksi tutkittiin koherenssin tunteen seurauksia eli yhteyttä varhaisiin eläkeaikomuksiin niin ikään viiden vuoden seurannassa. Tutkimuksessa on käytetty kahta aineistoa: Tilastokeskuksen vuonna 1994 keräämää Elinolotutkimusta (ELO-94, N=6506) sekä 15 vuoden Health and Social Support-seurantatutkimusaineistoa (HeSSup, N=25 898), jossa perusaineisto kerättiin vuonna 1998 ja ensimmäinen seuranta vuonna 2003. Tutkimuksessa korostui lapsuuden olosuhteiden, parisuhteen hyvän laadun ja sosiaalisten suhteiden merkittävä rooli koherenssin tunteen tason selittäjinä. Myös työn laadulliset piirteet, kuten työn kokeminen antoisaksi, olivat vahvasti yhteydessä koherenssin tunteen tasoon. Sukupuolieroja havaittiin vain muutama: yksin eläminen sekä kyvyttömyys käyttää tietojaan/taitojaan työssään uhkasivat erityisesti miesten koherenssin tunteen tasoa, kun taas sosiaalisen tuen puute teki saman naisille. Siitä huolimatta voimavarojen yhteys koherenssin tunteeseen oli sukupuolten välillä pääsääntöisesti samankaltaista. Ruotsinkielisten suomalaisten koherenssin tunteen taso oli vahvempi suomenkielisiin suomalaisiin verrattuna. Tätä eroa selittivät ruotsinkielisten paremmat lapsuudenkodin elinolosuhteet sekä työolosuhteet aikuisuudessa. Sen sijaan useat tutkimuksessa käytetyt sosiaalista elämää kuvaavat tekijät, kuten ystävien määrä, ihmissuhteiden laatu, sosiaalinen tuki ja sen vastavuoroisuus, jakaantuivat lähes identtisesti kieliryhmien kesken. Koherenssin tunteen taso ei tässä tutkimuksessa osoittautunut pysyväksi, vaan laski negatiivisten elämäntapahtumien kohdalla. Myöskään vahva koherenssin tunteen taso ei osoittautunut pysyvämmäksi kuin keskitasoinen tai heikko koherenssin tunteen taso. Koherenssin tunteella oli selkeä ja itsenäinen yhteys varhaisiin eläkeaikomuksiin sekä miesten että naisten keskuudessa. Tämä tutkimus korosti läheisten ja hyvien ihmissuhteiden laatua sekä lapsuudessa että aikuisuudessa koherenssin tunteen tason selittäjinä. Tulos koski miehiä ja naisia sekä molempia tutkittuja kieliryhmiä. Lapsuuden olosuhteiden merkittävä rooli koherenssin tunteen tason selittäjänä kertoo siitä että toimenpiteet heikommassa asemassa olevien terveyden edistämiseksi tulisi kohdistaa lapsiperheisiin. Lasten hyvinvoinnista ja oikeuksista puhuttaessa tulisi korostaa niiden yhteyttä aikuisuuden terveydentilaan. Samaten sosioekonomisten tekijöiden ohella tulisi huomioida sosiaalisten suhteiden ja tuen merkitys ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Koherenssin tunteen itsenäinen ja selkeä yhteys varhaisiin eläkeaikomuksiin viittaa mahdollisuuteen käyttää kyseistä teoriaa hyväksi työurien pidentämistavoitteissa. Merkityksellinen sekä ymmärrettävissä ja hallittavissa oleva työ saattaisi ehkäistä varhaista eläkkeelle siirtymistä ja tulisi turvata jokaiselle työntekijälle työnantajien taholta.