"Elämää yhdellä siivellä lentäen" : Suomessa asuvien Chilen pakolaisten ja heidän jälkeläistensä historiatietoisuus

The starting point of this study was to find out how the historical consciousness manifest in conceptions and experiences of Chilean refugees and their descendants. The previous research of historical consciousness has shown that powerful experiences such as the revolution and being a refugee may have an effect on historical consciousness. The purpose of this study is to solve how those experiences in the past have influenced Chilean refugees and their descendant s interpretations of the present and expectations for the future. The research material was collected by interviewing four Chilean refugees that escaped to Finland in years 1973 1976 and four young adults who represent the second generation. All second generation interviewees were born in Finland and their other parent or both parents were Chilean refugees. The two groups were not in a family relation to each other. The empirical part of the research was made by qualitative methods. The research material was collected by the method of focused interview and it was analysed by the qualitative data analysis software Atlas.ti 6.0. Content analysis was the main research tool. The previous theory of historical consciousness and the study questions was used to create the seven categories that manifest historical consciousness. The seven categories were biographical memory, collective memory, experiences of living between two cultures, idea of man, the essence of history and the reason for living, value conceptions and expectations of the future. Content analysis was based on those categories. Subcategories were based on the research material and were created during the analysis. The results of this study were made up of categories. The study revealed that experiences of revolution and of being a refugee has a significant role in the historical consciousness of the Chilean refugees. It became evident in their biographical memory being separated in three parts, in their values and in the belief of possibility of an individual to govern her own life. The second generation was also exposed to their parent s experiences in the past. The collective trauma in their parent s past has been part of their life indirectly and has affected the way they think of themselves, their concepts and their place in the present world. The active and regular retrospection in Finland by Chilean adults and special Gabriela Mistral club activities has played a big part in the construction of their historical consciousness.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten historiatietoisuus ilmenee 1970-luvulla Suomeen saapuneiden Chilen pakolaisten sekä heidän jälkeläistensä käsityksissä ja kertomuksissa. Aiemman tutkimuksen perusteella on syytä olettaa, että kokemukset vallankaappauksesta sekä sen seurauksena koettu pakolaisuus ovat vaikuttaneet Chilen pakolaisten historiatietoisuuteen ja siten heijastuneet myös heidän jälkeläistensä elämään. Tämän tutkimuksen keskeisenä tutkimusongelmana on selvittää, miten kyseiset kokemukset menneisyydessä ovat vaikuttaneet heidän tulkintoihin nykyisyydessä sekä tulevaisuuden odotuksiin. Tutkimukseen osallistui neljä vuosina 1973 1976 Suomeen saapunutta Chilen pakolaista sekä neljä Chilen pakolaisten jälkeläistä. Kaikki haastateltavat jälkeläiset olivat syntyneet Suomessa ja heidän toinen vanhempi tai molemmat vanhempansa olivat Chilen pakolaisia. Kaksi kohderyhmää eivät olleet sukulaissuhteessa keskenään. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin laadullisin menetelmin. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja se analysoitiin Atlas.ti 6.0 -tekstianalyysiohjelmalla sisällönanalyysin periaatteita noudattaen. Analyysi toteutettiin teoriasidonnaisesti. Aiemman historiatietoisuutta käsitelleiden teorioiden ja tutkimuskysymysten perusteella luotiin seitsemän kategoriaa, joissa historiatietoisuus ilmenee. Ne olivat elämäkerrallinen muisti, kollektiivinen muisti, kokemukset kahden kulttuurin välissä elämisestä, ihmiskäsitys, historian olemus ja ymmärrys olemassaolosta, arvokäsitykset sekä tulevaisuuskäsitykset. Kategoriat ohjasivat sisällönanalyysin toteuttamista. Niiden alakategoriat nousivat aineistosta analyysin aikana. Tutkimuksen tulokset rakentuivat kategorioiden ympärille. Tuloksissa ilmeni, että Chilen pakolaisten kokemukset vallankumouksesta sekä pakolaisuudesta ovat vaikuttaneet merkittävästi heidän historiatietoisuuteensa. Se ilmeni esimerkiksi heidän elämähistoriansa jakautumisena kolmeen erilliseen vaiheeseen, arvoissa sekä uskossa yksilön mahdollisuuksiin vaikuttaa tapahtumien kulkuun. Myös jälkeläisten käsityksissä ilmeni vaikutteita vanhempien pakolaisuudesta. Vanhempien kokema kollektiivinen trauma on ollut läsnä heidän elämässään välillisesti ja vaikuttanut heidän käsityksiinsä itsestä sekä omasta paikasta ympäröivässä todellisuudessa. Chilen pakolaisten aktiivinen muistelutyö Suomessa Gabriela Mistral -kerhossa on ollut keskeinen tekijä heidän historiatietoisuutensa rakentumisessa.