Keho: Omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta transsukupuolisilla

Body: The foundation for the formation of the knowledge and conception of gender identity among the transgendered The purpose of this study is to increase the understanding of the experiential formation of the knowledge and conception of one's gender and the foundation of that experience. This study is based on qualitative method and phenomenological approach. The research material consists: Herculine Barbin's Herculine Barbin, Christine Jorgensen's Christine Jorgensen. A Personal Autobiography Kate Bornstein's Gender Outlaw and Deirdre McCloskey's Crossing. A Memoir. The theoretical frame of reference for the study is Michel Henry's phenomenology of the body. The most important relations regarding the formation of the knowledge and conception of gender identity at which the sensing of the body is directed are human being's own subjective, organic and objective bodily form and other people and representatives of institutions. The concept of resistance reveals that gender division and the stereotypes and accountability related to it have dual character in culture. As a resistance they contain the potential for triggering the reflections about one's own gender. As an instrument they may function as means of exercising power and, as such, of monitoring gender normality. According to the research material the sources for the knowledge and conception of gender identity among the transgendered are literature, medical articles and books, internet, clerical and medical professionals, friends and relatives, and the peer group, that is, other transgendered. The transgendered are not only users of gender knowledge, but many of them are also active producers and contributors of gender knowledge and especially of knowledge about transgenderness. The problem is that this knowledge is unevenly distributed in society. The users of gender knowledge are mainly the transgendered, researchers of different disciplines specialized in gender issues, and medical and healthcare professionals specialized in gender adjustments. Therefore not everyone has the sufficient knowledge to support one's own or someone other's life as a gendered being in a society and ability to achieve gender autonomy. The quality of this knowledge is also rather narrow from the gender multiplicity point of view. The feeling of strangeness and the resulting experience of enstrangement have, like stereotypes, dual character in culture. They may be the reason for people's social disadvantage or exclusion, but the experiences may just as well be a resource for people's gender maturity and culture. As a cultural resource in gender issue this would mean innovativity in creating, upholding and changing cultural gender division, stereotypes and accounting customs. A transgendered may then become a liminal that aspires to change the limits related to resistances in society. Transgenderness is not only a medical issue but, first and foremost, an issue bearing upon human situation as a whole, or, in other words, related to the art of life. The subject of gender adjustment treatments is not only gender itself but the art of life as a gendered being. Transgenderness would then require multi-discipline co-operation.

Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten transsukupuolisilla kokemuksellisesti muotoutuu omaa sukupuolta koskeva tieto ja ymmärrys. Tutkimusaineistona on Herculine Barbinin teos Herculine Barbin, Christine Jørgensenin teos Christine Jørgensen. A Personal Autobiography, Kate Bornsteinin teos Gender Outlaw sekä Deirdre McCloskeyn teos Crossing. A memoir. Tutkimuksessa päädytiin siihen, että keho on transsukupuolisilla omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta. Muotoutumisen kannalta tärkeimmät suhteet, joihin kehon aistisuus suuntautuu, ovat subjektiivinen, orgaaninen ja objektiivinen kehollisuus sekä toiset ihmiset ja instituutioiden edustajat. Sukupuolijako, stereotypiat ja selontekovelvollisuus säätelevät sukupuolisena elämistä. Niillä on kulttuurissa kaksinainen luonne. Vastuksena ne ovat sekä omaa sukupuolta koskevan ajattelun mahdollisuus että yhteiskunnassa vallankäytön välineitä. Tietolähteinä transsukupuolisilla on kaunokirjallisuus, lääketieteen artikkelit ja teokset, internet, kirkon ja lääketieteen ammattilaiset, läheiset ihmiset sekä vertaisryhmä. Transsukupuoliset eivät ole vain sukupuolta koskevan tiedon käyttäjiä, vaan useat heistä ovat myös sukupuolta ja transsukupuolisuutta koskevan tiedon aktiivisia tuottajia. Transsukupuolisuutta koskevan tiedon käyttäjiä ovat lähinnä transsukupuoliset, tutkijat sekä sukupuolenkorjausta hoitavat lääketieteen ja hoitamisen asiantuntijat. Transsukupuolta koskeva tieto on kapea-alaista ja epätasaisesti jakautunut yhteiskunnassa. Näin ollen kaikilla ihmisillä ei ole riittävää tietoa tukea omaa tai toisen ihmisen elämää sukupuolisena ja kykyä määrätä omasta itsestään sukupuolisena. Kun transsukupuolisen aistikokemukset saavat vierauden ja häpeän merkityksen, se saattaa johtaa transsukupuolisen kokemaan itsensä erilaiseksi ja ulkopuoliseksi yhteiskunnassa. Ulkopuolisuus voi olla syy ihmisen sosiaaliseen osattomuuteen tai syrjäytymiseen, mutta kokemukset saattavat olla myös ihmisen sukupuolisen kasvun ja kulttuurin voimavara. Transsukupuolisuus ei ole vain lääketieteellinen kysymys. Hoitamisen kohteena on ihmisen elämäntaito sukupuolisena. Näin ollen sukupuoliristiriitaa kokeva tarvitsee tuekseen monialaista yhteistyötä.