Kulutus, tieto, hallinta : Kulutuksen tilastoinnin muutokset 1900-luvun Suomessa

The aim of the study was to find out how the consumption of the population in Finland became a target of social interest and production of statistical data in the early 20th century, and what efforts have been made to influence consumption with social policy measures at different times. Questions concerning consumption are examined through the practices employed in the compilation of statistics on it. The interpretation framework in the study is Michael Foucault s perspective of modern liberal government. This mode of government is typified by pursuit of efficiency and search of equilibrium between economic government and a government of the processes of life. It shows aspirations towards both integration and individualisation. The government is based on freedom practices. It also implies knowledge-based ways of conceptualising reality. Statistical data are of specific significance in this context. The connection between the government of consumption and the compilation of statistics on it is studied through the theoretical, socio-political and statistical conceptualisation of consumption. The research material consisted of Finnish and international documentation on the compilation of statistics on consumption, publications of social programmes, and reports of studies on consumption. The analysis of the material focused especially on the problematisations related to consumption found in these documents and on changes in them over history. There have been both clearly observable changes and as well as historical stratification and diversity in the rationalities and practices of consumption government during the 20th century. Consumption has been influenced by pluralistic government, based at different times and in varying ways on the logics of solidarity and markets. The difference between these is that in the former risks are prepared for collectively while in the latter risks are individualised. Despite the differences, the characteristic that is common to these logics is certain kind of contractuality. They are both permeated by the household logic which differs from them in that it is based on the normative and ethical demands imposed on an individual. There has been a clear interactive connection between statistical data and consumption government. Statistical practices have followed changes in the way consumption has been conceptualised in society. This has been reflected in the statistical phenomena of interest, concepts, classifications and indicators. New ways of compiling statistics have in their turn shaped perceptions of reality. Statistical data have also facilitated a variety of rational calculations with which the consequences of the population s consumption habits have been evaluated at the levels of economy at large and individuals.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten väestön kulutuksesta tuli 1900-luvun alun Suomessa yhteiskunnallisen mielenkiinnon ja tilastollisen tiedon tuotannon kohde, sekä miten kulutukseen on eri aikoina yhteiskuntapoliittisin käytännöin pyritty vaikuttamaan. Tutkimuksen tulkintakehyksenä on ollut Michel Foucault n esittämä modernin liberaalin hallinnan näkökulma. Tälle hallinnan tavalle ominaista on pyrkimys tehokkuuteen sekä tasapainon etsiminen taloudellisen hallinnan ja elämän prosessien hallinnan suhteen. Hallinta merkitsee myös tietoon perustuvia tapoja käsitteellistää todellisuutta. Tässä yhteydessä tilastotiedolla on erityinen merkityksensä. Kulutuksen hallinnan ja tilastoinnin välistä yhteyttä on tutkittu kulutuksen teoreettisen, yhteiskuntapoliittisen ja tilastollisen käsitteellistämisen kautta. Miten näissä yhteyksissä on määritelty väestön kulutukseen liittyviä merkityksiä, tavoitteita ja vaikuttamisen keinoja sekä tiedon muotoja ja tilastollisia indikaattoreita. Tutkimusaineisto on koostunut kulutuksen tilastointiin liittyvistä suomalaisista ja kansainvälisistä asiakirjoista, yhteiskunnallisista ohjelmajulkaisuista sekä kulutukseen liittyvistä tutkimusraporteista. Aineiston analyysissä on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, millaisia kulutukseen liittyviä problematisointeja asiakirjat sisältävät sekä miten ne ovat historiallisesti muuttuneet. Kulutuksen hallinnan ajattelutavoissa ja käytännöissä on havaittavissa selviä muutoksia 1900-luvun aikana, mutta myös historiallista kerroksellisuutta ja moninaisuutta. Kulutukseen vaikuttaminen on ollut pluralistista hallintaa, joka on perustunut eri aikoina vaihtelevalla tavalla solidaarisuuden logiikalle ja markkinoiden logiikalle. Ero näiden välillä on siinä, että edellisessä riskiin varaudutaan kollektiivisesti, kun taas jälkimmäisessä riski on yksityistetty. Yhteistä näille on eroista huolimatta tietynlainen sopimuksenvaraisuus. Näitä molempia on läpäissyt kotitalouden logiikka, joka eroaa edellisistä siinä, että se perustuu yksilöön kohdistuville normatiivisille ja eettisille vaatimuksille. Tilastotiedon ja kulutuksen hallinnan välillä on ollut selkeä vastavuoroinen yhteys. Tilastokäytännöt ovat muuttuneet kulutuksen yhteiskunnallisen käsitteellistämisen mukana. Tämä on ilmennyt tilastoinnin kohteessa, käsitteissä, luokituksissa ja indikaattoreissa. Uudet tilastoinnin tavat ovat puolestaan muokanneet todellisuuden käsittämisen tapoja. Tilastotieto on mahdollistanut myös monenlaiset rationaalisen kalkyloinnin tavat, joiden avulla väestön kulutuskäyttäytymisen seurauksia on arvioitu koko talouden sekä yksilöiden tasolla.