Ydinperheen politiikka

The research topic is the formation of nuclear family understanding and the politicization of nuclear family. Thus, the question is how did family historically become understood particularly as nuclear family and why did it become central in terms of politics and social? The research participates in discussions on the concept and phenomena of family. Central theme of analysis is to ask what is family? Family is seen as historically contingent and the discussions on the concept and phenomena are done via historical analysis. Center of attention is nuclear family, thus, a distinction between the concepts of family and nuclear family is made to be able to focus on historically specific phenomena of nuclear family. Family contrary to the concept of nuclear family -- in general is seen to be able to refer to families in all times and all cultures, as well as all types of families in our times and culture. The nuclear family understanding is examined through two separate themes, that of parent-child relationships and marital relations. Two simultaneous processes give nuclear family relations its current form: on the one hand the marital couple as the basis of family is eroding and losing its capacity to hold the family together; on the other, in Finland at least from 1950s on, the normal development of the child has became to be seen ontologically bound to the (biological) mother and (via her to) the father. In the nucleus of the family is the child: the biological, psychological and social processes of normal development are seen ontologically bound to the nuclear family relations. Thus, marriages can collapse, but nuclear family is unbreakable. What is interesting is the historical timing: as nuclear family relations had just been born, the marriage dived to a crisis. The concept and phenomena of nuclear family is analyzed in the context of social and politics (in Finnish these two collapses in the concept of yhteiskunnallinen , which refers both to a society as natural processes as well as to the state in terms of politics). Family is political and social in two senses. First, it is understood as the natural origin of the social and society. Human, by definition, is understood as a social being and the origin of social, in turn, is seen to be in the family. Family is seen as natural to species. Disturbances in family life lead to un-social behaviour. Second, family is also seen as a political actor of rights and obligations: family is obligated to control the life of its members. The state patronage is seen at the same time inevitable family life is way too precious to leave alone -- and problematic as it seems to disturb the natural processes of the family or to erode the autonomy of it. The rigueur of the nuclear family is in the role it seems to hold in the normal development of the child and the future of the society. The disturbances in the families first affect the child, then the society. In terms of possibility to re-think the family the natural and political collide: the nuclear family seems as natural, unchangeable, un- negotiable. Nuclear family is historically ontologised. The biological, psychological and social facts of family seem to be contrary to the idea of negotiation and politics the natural facts of family problematise the politics of family. The research material consists of administrational documents, memoranda, consultation documents, seminar reports, educational writings, guidebooks and newspaper articles in family politics between 1950s and 1990s.

Tutkimuksessa tarkastellaan ydinperheymmärryksen vakiintumista ja ydinperheen yhteiskunnallistumista Suomessa. Miten perhe tuli käsitettäväksi nimenomaan ydinperheenä ja miten ydinperheestä tuli yhteiskunnallinen kysymys? Tutkimuskohteena on suomalainen perhekasvatus tiedollisine ja institutionaalisine juurineen. Sen historiaa tarkastellaan monella tasolla. Ensinnä tutkitaan vuonna 1984 sosiaalihuoltolakiin ja valtiovetoiseen perhekasvatukseen johtaneita keskusteluja ja kiistoja sekä niissä muotoiltuja perheen ohjaamisen rationaliteetteja ja niiden perheymmärrystä 1960 1990-luvuilla. Keskeisinä tarkastelun kohteina ovat perheterapeuttinen ajattelu ja perheiden puolesta työskennelleiden piirissä virinnyt halu vakiinnuttaa suomalaisen perheen kasvatus yhteiskunnalliseksi käytännöksi. Toiseksi tarkastellaan psykodynamiikkaa painottavan perheymmärryksen muotoutumista 1950-luvulla. Silloin merkittävään asemaan nousevat kiintymyssuhdeteoria sekä John Bowlbyn kirjoitukset ja Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton mentaalihygieenisen yksikön kirjoitukset perheiden mentaalisen terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseksi. Kolmanneksi pohditaan modernin ydinperheen syntyä ja yhteiskunnallistumista yleisemmin. Työssä keskustellaan perheestä ja ydinperheestä paitsi empiirisesti, myös käsitteellisesti. Tutkimuksessa pohditaan sitä, miten perhe synnytetään väistämättömyytenä ja perheen jäsentyminen äidin, isän ja lapsen muodostamiksi ydinperhesuhteiksi näyttäytyy välttämättömänä sekä yksilölliselle että yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille. Perheen ja yhteiskunnan perustavan kytköksen kautta perheen purkautuminen ja ydinperhesuhteiden toisin jäsentyminen näyttäytyvät aina uhkaavina paitsi lapsen edun, myös yhteiskunnan kannalta. Viimekädessä perheen purkautumista (ja toisenlaisia perheitä) koskeva keskustelu pysähtyy juuri näihin kahteen: lapsen etuun ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiin. Niiden kautta rakennetaan myös politiikan ja ihmisyyden lainalaisuuksien välinen ristiriita: poliittisen toiminnan raja asetetaan luonnon lakeihin. Tutkimus on lähihistoriallinen. Keskeisimmät lähteet ovat perhepolitiikkaan liittyvät hallintodokumentit, seminaariraportit, muistiot, mietinnöt, valistuskirjoitukset, opaskirjat ja lehtikirjoitukset 1950 1990-luvuilta. Lähteitä luetaan kriittisesti.