"Onko yhteisöllisyydellä väliä?" : identiteettiprosessi ja sosiaalinen pääoma epävarmuuden sietämisen merkityksellisinä elementteinä

”Does the community really count? – identity process and social capital as elements in surviving in insecurity and uncertainty” is a combination of five articles. The aim of this study is to answer the question: how or in which ways is it possible to find the role of identity process and social capital in surviving in insecurity and uncertainty? In the introduction part the concepts of community and social capital are examined. Then I will study the articles and try to find out what kinds of elements of identity process and social capital in them can be found in order to survive in the societal change. The study consists of the introduction part and the articles. The articles are: 1. “Is Becoming a Researcher Some Kind of Role-playing” - Roles of the Researcher in the Process of Forming the Identity 2. What Composes Collective Identity in the Polytechnic Community? 3. Opportunities to Succeed or Fear of Failure? -Entrepreneurship from the Youngsters` Point of View 4. Learning Risk-taking Competences 5. “Bricolage”, or Just Putting Things Together? The starting point for the study is the feeling of insecurity that surrounds a person living in the present society: you cannot be sure with whom you are going to co-operate tomorrow. In the “Good Old Days” the harmonious communities “protected” their members and worked strongly toward common aims. Nowadays, partly because of urbanisation, we are so busy that we only have time to take care of ourselves, or rather to say: just of myself. As Bauman (2001) puts it: people turn to communities in which they feel like home. They still long for communality. For Mead (1962) the group and the communality plays a big role: a person needs others to become the whole ”Self.” In acting with others a person can gain much more than working alone (Field 2003). But, as Day (2006) puts it, the reality of community as discovered by empirical reserach is a great deal messier than the abstract and idealized versions used by theorists. Keywords: uncertainty, insecurity, communality, identity process, social capital, significant groups, survival.

Nyky-yhteiskunnassa elämistä leimaa ja hallitsee epävarmuuden tunne: työpaikoilla emme voi olla varmoja, kenen kanssa huomenna teemme töitä: fuusioitumisvillitys koskee organisaatioita, mutta yhtälailla kuntia, valtioita ja perheitäkin. ”Onko yhteisöllisyydellä väliä? - identiteettiprosessi ja sosiaalinen pääoma epävarmuuden sietämisen merkityksellisinä elementteinä” tutkimuksen tarkoituksena on nostaa esiin niitä tekijöitä, joita yksilöllä on epävarmuudessa selviytymisessä. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteisöllisyyttä ja siitä kumpuavia asioita ensinnäkin identiteetin rakentumiseen ja sitä kautta sosiaaliseen pääomaan: ryhmään kuuluminen nähdään keskeiseksi tekijäksi yksilön identiteettikehityksen kannalta. Myös sosiaalisen pääoman kannalta suhteet ovat merkityksellisiä. Nykyinen arkikeskustelu on nostanut esiin yhteisöllisyyden ”hyviä” puolia ja tutkimuksessakin se on nähty lääkkeenä lähes kaikkiin vaivoihin. Tarkasteluissa ilmenee kuitenkin, että sosiaalisella pääomalla on myös varjopuolensa: kuka ylipäätään pystyy määrittelemään sen normatiivisesti. Toisaalta elämän kiireellistymisen ja pirstaloitumisen myötä sosiaalisen pääoman on todettu romahtaneen, vaikkakin uusia vaihtoehtoja yhteisöllisyydelle rakennetaan muun muassa Internettiä hyödyntäen. Tässä tutkimuksessa konteksteina ovat yksilön kasvuprosessi oman työyhteisönsä tutkijana, työyhteisön kollektiivisen identiteetin rakentuminen ja yrittäjyyskasvatus muutoksessa selviytymisen hallintakeinona. Yhteisöllisyys ja siitä rakentuva sosiaalinen identiteetti koskettaa nykyaikana monia toimijoita. Tutkimus on suunnattu oppilaitosten yhdentymistä pohtiville tahoille: mitä kannattaa huomioida, jotta henkilöstö olisi jatkossakin ”meidän organisaatiomme” voimavara. Toiseksi tutkimuksella on sanottavaa henkilöstön jäsenille: meillä jokaisella on myös roolimme ja vastuumme yhteisön rakentumisessa. Kolmantena tutkimusta voidaan hyödyntää projektimaailmassa: kuinka aidon oikeasti haluamme ja uskallamme luoda hankkeissa uusia verkostoja vai olemmeko sidoksissa ”vanhoihin” kollektiiveihin? Neljänneksi tutkimus herättää ajattelemaan yksilön asemaa yhteiskunnassa: kuinka paljon uudenlainen, yksilön vastuuta ja vapautta korostava toimintamalli mahdollistaa itsekeskeisyyttä ja jopa heitteillejättöä?