Elämän tiede : Tutkimus lääketieteellisestä teknologiasta, vanhemmuudesta ja perimän hallinnasta

Doctoral dissertation work in sociology examines how human heredity became a scientific, political and a personal issue in the 20th century Finland. The study focuses on the institutionalisation of rationales and technologies concerning heredity, in the context of Finnish medicine and health care. The analysis concentrates specifically on the introduction and development of prenatal screening within maternity care. The data comprises of medical articles, policy documents and committee reports, as well as popular guidebooks and health magazines. The study commences with an analysis on the early 20th century discussions on racial hygiene. It ends with an analysis on the choices given to pregnant mothers and families at present. Freedom to choose, considered by geneticists and many others as a guarantee of the ethicality of medical applications, is presented in this study as a historically, politically and scientifically constructed issue. New medical testing methods have generated new possibilities of governing life itself. However, they have also created new ethical problems. Leaning on recent historical data, the study illustrates how medical risk rationales on heredity have been asserted by the medical profession into Finnish health care. It also depicts medical professions ambivalence between maintaining the patients autonomy and utilizing for example prenatal testing according to health policy interests. Personalized risk is discussed as a result of the empirical analysis. It is indicated that increasing risk awareness amongst the public, as well as offering choices, have had unintended consequences. According to doctors, present day parents often want to control risks more than what is considered justified or acceptable. People s hopes to anticipate the health and normality of their future children have exceeded the limits offered by medicine. Individualization of the government of heredity is closely linked to a process that is termed as depolitization. The concept refers to disembedding of medical genetics from its social contexts. Prenatal screening is regarded to be based on individual choice facilitated by neutral medical knowledge. However, prenatal screening within maternity care also has its basis in health policy aims and economical calculations. Methodological basis of the study lies in Michel Foucault s writings on the history of thought, as well as in science and technology studies.

Sosiologian väitöstutkimus tarkastelee, miten ihmisen perimästä on 1900-luvun kuluessa tullut tieteellinen, poliittinen ja henkilökohtainen asia Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään perinnöllisyyttä koskevien ajattelutapojen ja teknologioiden vakiintumista suomalaisessa lääketieteessä ja terveydenhuollossa. Erityisesti siinä tarkastellaan äitiyshuollon sikiöseulontojen käyttöönottoa ja kehittämistä. Aineistona ovat lääketieteelliset artikkelit, hallinnolliset asiakirjat ja komiteamietinnöt sekä valistusoppaat ja terveyslehdet. Tutkimus alkaa 1900-luvun alun rotuhygieniakeskustelujen analyysilla. Se päättyy nykypäivän odottavien äitien ja perheiden valinnanvapauksien pohdintaan. Valinnanvapaus, jota geneetikot monien muiden lailla pitävät lääketieteen sovellutusten eettisyyden takeena, on tämän tutkimuksen näkökulmasta historiallisesti, tieteellisesti ja poliittisesti muokkautunut ilmiö. Uudet lääketieteelliset tutkimusmenetelmät ovat synnyttäneet uusia elämänhallinnan mahdollisuuksia, mutta myös eettisiä ongelmia. Lähihistoriallisiin aineistoihin nojautuen tutkimus valottaa, miten lääkäreiden aktiivisen toiminnan tuloksena perinnöllisyyslääketieteellinen riskiajattelu on vakiinnutettu suomalaiseen terveydenhuoltoon. Se osoittaa asiantuntijoiden tasapainoilun yhtäältä potilaiden omakohtaisten ratkaisuiden kunnioittamisen ja toisaalta esimerkiksi sikiötutkimusmenetelmien terveyspoliittisesti järkevän hyödyntämisen välillä. Tutkimuksessa pohditaan lääketieteellisen riskiajattelun henkilökohtaistumista . Analyysit osoittavat, että riskitietoisuuden lisäämisellä ja valinnanmahdollisuuksien tarjoamisella on ollut tarkoittamattomia seurauksia. Lääkäreiden mukaan nykypäivän vanhemmat haluavat usein hallita riskejä enemmän kuin on aiheellista tai mahdollista. Ihmisten toiveet tulevien lasten terveyden ja normaaliuden ennakoimisesta ovat ylittäneet lääketieteen tarjoamat rajat. Perimän hallinnan yksilöllistyminen on kiinteästi kytköksissä kehityskulkuun, jota tutkimuksessa nimitetään epäpolitisoitumiseksi. Käsitteellä viitataan perinnöllisyyslääketieteellisen tiedon ja teknologian irrottamiseen yhteiskunnallisista konteksteistaan. Äitiyshuollon sikiötutkimukset nähdään neutraaliin tietoon perustuvana vanhempien valinnanmahdollisuutena. Sikiöseulonnalla on kuitenkin myös terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa.