How Kings are Made, How Kingship Changes : A Study of Ritual and Ritual Change in Pre-Colonial Owamboland, Namibia

This study discusses the legitimacy basis of political power and its changes in historical African societies. It starts from Luc de Heusch s tenet that political power required a legitimacy basis of a spiritual kind, often formulated as sacred kingship. In ancient and pre-literate societies such kings were held to be responsible for the fertility of man, land and cattle. The king was a paradoxical figure, symbolising society, but standing above it, while simultaneously being its victim by being ritually killed at old age. This was also how Owambo sacred kings were conceived. De Heusch suggested that African kings derived their power over fertility from having been made sacred monsters in the rituals of installation. With the example of Owambo kingship, this study argues that the transgressive and monstrous aspect is only one of several dimension of a king s sacredness and brings out the nurturing and symbolically female aspect, identified but not analysed further by de Heusch. In the Owambo kingly installation a king-elect was made sacred, and part of it was that a link was ritually created to the early owners of the land. Their consent made it possible for the king to promote fertility and to appropriate power emblems needed for ruling. In the kingdom of Ondonga the early owners of the land were the spirits of early Bushman inhabitants and those of an early kingly clan, both neglected in public memory. The sacred dimension of kingship was further augmented when kings manipulated and appropriated rain rituals and initiation rituals, both of which were related to fertility. The study argues that even though there were aspects of the sacred monster in Owambo kingship, its manifestation was, in part, a distortion of the reciprocal aspect of kingship that was expressed in the homage paid to various ancestor spirits. A change in succession practices from ritual regicide to political assassination took place concomitant with the introduction of firearms, and this broke the sacrificial aspect of sacred kingship paving the way for a more predatory form of kingship while the sacred status of the king was retained.

Tutkimuksen teemana on poliittisen vallan luonne ja muutokset varhaisissa Afrikan kuningaskunnissa, esimerkkinä Pohjois-Namibian entiset Owambokuningaskunnat. Väitöskirjassa analysoidaan miten ns. sakraalikuninkuus rakentui ja miten se muuttui. Lähtökohtana on Luc de Heuschin teesi, jonka mukaan Afrikan varhaisissa yhteiskunnissa poliittinen valta legitimoidaan pyhyydellä. Myytit ja kuningaslistat ovat osa Owambojen pyhän kuninkuuden luomista, mutta varsinaisesti virkaanastujaisriitit luovat pyhyyden kuninkuuteen. Kun kuninkaat vahvistavat määräysvaltansa sade- ja initiaatioriittien avulla pyhyyden aspekti heidän kuninkuusroolissaan vahvistuu edelleen. James Frazer esitti aikanaan kuninkaiden pyhyyden merkitsevän sitä, että kuninkaalla katsottiin olevan kyky vaikuttaa maan, kansan ja luomakunnan hedelmällisyyteen ja hyvinvointiin. Kuningas oli yhteiskunnan ruumiillistuma ja sen kasvuvoiman tyyssija, mutta samalla sen uhri, koska vanhetessaan kuningas tiesi tulevansa rituaalisesti murhatuksi jotta hänen pyhyytensä voima voisi siirtyä hänen seuraajaansa. Luc de Heusch esittää, että kuninkaan pyhyyden voima syntyy siitä, että kuninkaasta tehdään 'pyhä hirviö', mm virkaanastujaisriittien avulla. Hänen mukaansa vaarallinen ja järjestystä rikkova luonnonvoima oli kuninkaiden sakraalisuuden ydin, ja että juuri se antoi kuninkaalle kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen. Owambokuninkaiden virkaanastujaisriiteissä ilmenee pyhän hirviön luomisen piirteitä, mutta tarkemmin riittejä analysoitaessa ilmenee, että niiden avulla luodaan suhde maan entisten haltijoiden henkiin ja otetaan riittien ja valtaesineiden avulla käyttöön muita henkivoimia. Näin kuningas saa kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen ja vallan hallita. Tutkimuksessa päädytään siihen, että pyhien kuninkaiden normit rikkova rooli on vain osa pyhyyden rakentumista ja että pyhyys koostuu voimista joita kuningas saa monista lähteistä. Tämä voima on luonteeltaan hoivaava ja symbolisesti feminiininen. Ambomaan Ondongan kuningaskunnassa maan entisiä omistajia olivat bushmannit ja vallasta syösty vanha kuningasklaani, jotka suullinen perinne kumpikin usein on vaieten sivuttanut. Ajan myötä Ambomaalla luovuttiin rituaalisesta kuningasmurhasta vallanvaihdon keinona. Tilalle tuli poliittinen vallan anastaminen, joka yleistyi 1800-luvun puolivälin jälkeen kun ampuma-aseet otettiin käyttöön ja eurooppalaisten kauppiaiden toiminta muutti kuningasvallan luonteen. Tällöin vallan vastavuoroinen luonne muuttui väkivaltaisemmaksi, vaikka kuninkaita edelleenkin pidettiin pyhinä.