Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten kasvuympäristö ja kehitys

Life of children exposed to alcohol or drugs in utero This study focused on the growth environment, physical development and socio-emotional development of children, aged 16 and under, who had been exposed to alcohol (n=78) or drugs (n=15) in utero. The aim of the study was to obtain a comprehensive picture of the living conditions of these children and to examine the role of the growth environment in their development. The study was carried out using questionnaires, written life stories and interviews. Attachment theory was used as a background theory in the study. Over half of the children exposed to alcohol were diagnosed with foetal alcohol syndrome (FAS), one quarter was diagnosed with foetal alcohol effects (FAE), and one fifth had no diagnosis. Most of the children exposed to drugs had been exposed to either amphetamines or cannabis, and a smaller number to heroin. Some of the children exposed to alcohol were mentally handicapped or intellectually impaired. The children exposed to drugs did not exhibit any serious learning difficulties but a considerable number of them had socio-emotional development problems. Language and speech problems and attention, concentration and social interaction problems were typical among both the children exposed to alcohol and those exposed to drugs. Only one child had been placed into long-term foster care in a family immediately after leaving the maternity hospital. In biological families there had been neglect, violence, mental health problems, crime and unemployment, and many parents were already dead. Two of the children had been sexually abused and four were suspected of having been abused. From the point of view of the children's development, the three most critical issues were 1) the range of illnesses and handicaps that had impaired their functional capacity as a result of their prenatal exposure to alcohol, 2) child's age at the time of placement on a long-term basis, and 3) the number of their traumatic experiences. The relationship with their biological parents after placement also played a role. Children with symptoms were found in all diagnosis categories and types of exposure. Children with the smallest number of symptoms were found among those who had never lived with their biological parents. Almost all children were exhibiting strong symptoms at the time of placement in foster care. In most cases, they were behaving in a disorderly manner towards others, but some children were withdrawn. The most conspicuous feature among those with the most severe symptoms was their disorganized behaviour. Placement in a foster family enhanced the children's development, but did not solve the problems. The foster parents who brought these children up did not receive as much therapy for the children and support for the upbringing as they appear to have needed. In Finland, transfer to long-term custody is based on strict criteria. The rights of children prescribed in the child protection law are not fulfilled in practice. Key words: FASD, FAS, FAE, alcohol exposure, drugs exposure, illegal drugs, early interaction, child development, attachment

Tutkimuksessa kartoitettiin kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä sikiöaikana alkoholille (n=78) tai huumeille (n=15) altistuneiden lasten fyysistä ja sosioemotionaalista kehitystä, kasvuympäristöä ja sen merkitystä lasten kehitykselle. Tutkittavina olivat Helsingin sosiaaliviraston asiakkaina vuoden 2002 alussa olleet 0-16-vuotiaat lapset. Tiedot lapsista saatiin sosiaalityöntekijöiltä ja lasten kasvattajilta kyselylomakkeilla, lasten elämäkertatiedoista ja haastatteluilla. Analyysiä taustatekijöiden yhteydestä lasten kehitykseen oli mahdollista tehdä vain alkoholille altistuneista lapsista. Tutkimuksen taustateoriana oli kiintymyssuhdeteoria. Alkoholille altistuneista lapsista yli puolella oli FAS-diagnoosi, neljänneksellä FAE-diagnoosi ja viidennes oli diagnosoimattomia. Suurin osa huumeille altistuneista lapsista oli altistunut joko amfetamiinille tai kannabikselle ja pieni osa heroiinille. Osa alkoholille altistuneista lapsista oli kehitysvammaisia tai heikkolahjaisia. Huumeille altistuneet lapset olivat lievemmin vammautuneita, mutta kielen, puheen, tarkkaavuuden, keskittymiskyvyn ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmat olivat tyypillisiä sekä alkoholille että huumeille altistuneille lapsille. Vain yksi lapsi oli sijoitettu heti syntymänsä jälkeen pitkäaikaiseen perhehoitoon. Biologisissa perheissä lapset olivat kokeneet hoidon laiminlyöntiä, väkivaltaisuutta, mielenterveysongelmia, rikollisuutta, työttömyyttä, ja monet vanhemmista olivat jo kuolleet. Kahta lasta oli käytetty seksuaalisesti hyväksi, ja neljän lapsen epäiltiin joutuneen hyväksikäytetyksi. Lapsilla oli useita sijoituskertoja ennen pitkäaikaista huostaanottoa. Ratkaisevinta alkoholille altistuneiden lasten kehityksen kannalta oli se, miten paljon toimintakykyä haittaavia sairauksia ja vammoja sikiöaikainen alkoholialtistus oli aiheuttanut, miten varhain lapset oli sijoitettu pitkäaikaisesti pois biologisesta perheestään ja miten paljon vaikeita elämänkokemuksia heillä oli. Vaikutusta oli myös suhteella biologisiin vanhempiin sijoituksen jälkeen. Oireilevia lapsia oli yhtä lailla kaikissa diagnoosi- ja altistustyyppiluokissa. Vähiten oireilevat lapset löytyivät niiden lasten joukosta, jotka eivät olleet koskaan eläneet biologisten vanhempiensa kanssa. Lähes kaikki alkoholille altistuneet lapset oireilivat voimakkaasti perhehoitoon tullessaan. Useimmilla lapsilla oireet ilmenivät ulospäin suuntautuvina ja pienemmällä osalla sisäänpäin suuntautuvina käytösongelmina. Silmiinpistävä piirre vaikeimmin oireilevilla lapsilla oli yleinen käyttäytymisen jäsentymättömyys. Perhehoito edisti lasten kehitystä, mutta ei poistanut ongelmia. Terapiaa ja tukea kasvatukseen oli saatu liian vähän. Pitkäaikaisen huostaanoton kynnys on Suomessa korkea, eivätkä lastensuojelulaissa määritetyt lasten oikeudet toteudu käytännössä. Asiasanat: FASD, FAS, FAE, sikiöaikainen alkoholialtistus, sikiöaikainen huumealtistus, alkoholi, huumeet, lasten kehitys, kiintymyssuhde, varhainen vuorovaikutus