Kansallinen identiteetti ja suomalaiseksi samastuminen

National identity is a general, more or less shared meaning structure. Those who share it, identify with a nation according to their beliefs of what national identity consists of. The present study examined the Finnish national identity in relation to other spatial identities, such as local or European identity. Data were drawn from a sample of 179 respondents who represented the adult population in the year 1993. The focus was on the representation of the Finnish national identity, the limits and components of this identity, and on the position of national identification among all human identifications. Categorization, the basic process in the construction of national identity, consists of inclusion and exclusion. Different forms of identification could be distinguished along with different contents. Discrimination and derogation of outgroups were associated with identification that emphasized inter-nation comparison and framed identity in an essentialistic and thus exclusionary way. The contents of national identity were examined using a quantitative word-assessment method, and related to different forms of identification. With regard to Finnish identification, few differences between age, educational or SES groups were found. Despite the lack of differences in the strength of Finnish identification, those with more education to a greater extent relativized their Finnishness. Those who held positive attitudes to immigrants associated Finnishness with both positive and negative traits. Pro-immigrant attitude was related to an emphasis on cultural Finnishness and a de-emphasis on comparative and status-oriented Finnishness. Among the respondents with lower level of education, the emphasis on cultural Finnishness clearly predicted pro-immigrant attitudes. Those who did not produce any spontaneous response to a request to define Finnishness were more likely to be anti-immigrant. Thus, reflexive self-understanding implies openness towards other nationalities. Changes in the representation of Finnishness are suggested by differential weights given by respondents to different aspects of the national identity. Older respondents regarded the moral-anthropomorphic aspects of identity as more important. The younger respondents felt relatively more Finnish in the company of foreigners than did the older generations, to whom being with friends and in other close relationships stood out as contexts of national identification. The aspect of identity which is based on categorization and comparison could be called identity for others. The other aspect of the national identity is identity for ourselves, which emphasizes self and cultural self-understanding. A modern marketing oriented “image-of-Finland” identity represents identity for others.

Kansallinen identiteetti on yleinen enemmän tai vähemmän yhteisesti jaettu merkitysmuodostelma. Sen piiriin kuuluvat ihmiset samastuvat kansakuntaan kansallista identiteettiä koskevan käsityksensä mukaisesti. Tutkimuksessa selvitän kansallisen identiteetin asemaa suhteessa muihin spatiaalisiin identiteetteihin, kuten paikalliseen ja eurooppalaiseen identiteettiin. Vuonna 1993 kerättiin kaikkia ihmisryhmiä edustava tutkimusaineisto Kymenlaaksossa Pyhtään kunnassa asuvalta satunnaisesti valitulta 179 vastaajalta. Empiirisellä aineistolla haettiin vastausta kysymyksiin, millainen on suomalainen kansallinen identiteetti, millaisia seikkoja luetaan osaksi kansallista identiteettiä ja mikä on kansallisen identifioitumisen asema ihmisten identifikaatioiden joukossa. Kansalliselle identiteetille annettuja sisältöjä tutkittiin kvantitatiivisella sanojen arviointimenetelmällä. Suomalaiseksi identifioitumisen vahvuuden suhteen ei ole juuri eroja erilaisten ryhmien välillä, esim. iän, koulutuksen tai sosiaalisen aseman suhteen. Vaikka suoria eroja nimellisen suomalaiseksi identifioitumisen vahvuudessa ei ole, enemmän koulutetut kuitenkin suhteellistavat eri tavoin suomalaisuuttaan enemmän. Maahanmuuttajiin hyväksyvästi suhtautuvat esittävät suomalaisuuden sekä positiivisia että negatiivisina luonteenpiirteinä. Maahanmuuttajiin avoimesti suhtautuvat korostavat kulttuurista suomalaisuutta ja pitävät vertailuorientoitunutta statuksellista suomalaisuutta vähemmän merkityksellisenä. Vähemmän koulutettujen keskuudessa kulttuurisuomalaisuuden painotuksella oli selvä yhteys avoimuuteen. Ne, jotka eivät osanneet antaa mitään spontaania kuvausta kysymykseen, mitä suomalaisuus on, olivat selvästi muita torjuvampia. Refleksiivinen itseymmärrys merkitsee siten avoimuutta toisia kansallisuuksia kohtaan. Kansallisen identiteetin sisältöjen erilaisista painotuksista saadaan viitteitä suomalaisuuden muutoksesta. Inhimillis-moraaliset identiteetin sisällöt ovat selvästi tärkeämpiä iältään vanhemmille. Nuoret kokevat itsensä vanhempiin sukupolviin verrattuina suomalaisemmiksi ollessaan ulkomaalaisten kanssa. Vanhemmille sukupolville taas lähipiirin ihmissuhteisiin viittaavat yhteydet, ovat suomalaiseksi samastumisen konteksteja. Identiteetti näyttäytyy heille olemuksellisempana ja moraalisesti velvoittavampana. Identiteetin kategoriointiin ja vertailuun perustuvaa puolta voidaan kutsua identiteetiksi muille. Kansallisella identiteetillä voi olla myös itseyttä ja kulttuurista itseymmärrystä korostava identiteetti meille –aspekti. Moderni Suomi-kuva -identiteetti edustaa ulkoa annettuihin kriteereihin vastaavaa identiteettiä muille.