Gender, Politics and Democratisation in Cameroon

Gender perceptions, religious belief systems, and political thought have excluded women from politics, for ages, around the world. Combining feminist and modernisation theorists in my theoretical framework, I examine the trends in patriarchal Europe and I highlight the gender-sensitive model of the Nordic countries. Retracing local gender patterns from precolonial to postcolonial eras in sub-Saharan Africa, I explore the links between perceptions, needs, resources, education and women's political participation in Cameroon. Democratisation is supposed to open up political participation, to grant equal opportunities to all adults. One ironic feature of the liberalisation process in Cameroon has been the decrease of women in parliamentarian representation (14% in 1988, 6% in 1992, 5% in 1997 and 10% in 2002). What social, cultural and institutional mechanisms produced this paradoxical outcome, the exclusion of half the population? The gender complementarity of the indigenous context has been lost to male prevalence privileged by education, church, law, employment, economy and politics in the public sphere; most women are marginalised in the private sphere. Nation building and development have failed; ethnicism and individualism are growing. Some hope lies in the growing civil society. From two surveys and 21 focus groups across Cameroon, in 2000 and 2002, some significant results of the processed empirical data reveal low electoral registration (34.5% women and 65.9% men), contrasted by the willingness to run for municipal elections (33.3 % women and 45.2% men). The co-existence of customary and statutory laws, the corrupt political system and fraudulent practices, contribute to the marginalisation of women and men who are interested in politics. A large majority of female respondents consider female politicians more trustworthy and capable than their male counterparts; they even foresee the appointment of a female Prime Minister. The Nordic countries have institutionalised gender equality in their legislation, policies and practices. France has improved women's political inclusion with the parity laws; Rwanda is another model of women's representation, thanks to its post-conflict constitution. From my analysis, Cameroonian institutions, men and more so women, may learn and borrow from these experiences, in order to design and implement a sustainable and gender-balanced democracy. Keywords: democratisation, politics, gender equality, feminism, citizenship, Cameroon, Nordic countries, Finland, France, United Kingdom, quotas, societal social psychology.

Käsitykset sukupuolesta, uskonnolliset uskomusjärjestelmät ja poliittinen ajattelu ovat sulkeneet naiset politiikan ulkopuolelle, jo kauan ja ympäri maailmaa. Teoreettisessa viitekehyksessäni yhdistän feministisiä ja modernisaatioteorioita ja tältä pohjalta tarkastelen patriarkaalisen Euroopan trendejä ja nostan esille Pohjoismaiden sukupuolisensitiivisen mallin. Tarkastelen Saharan etelän puoleisen Afrikan paikallisia sukupuolimalleja kolonialismia edeltävältä ajalta aina postkolonialismiin ja tutkin käsitysten, tarpeiden, resurssien, koulutuksen ja naisten poliittisen osallistumisen välisiä yhteyksiä Kamerunissa. Demokratian oletetaan avaavan mahdollisuudet poliittiselle osallistumiselle, suovan yhtäläiset mahdollisuudet kaikille aikuisille. Eräs ironinen piirre Kamerunin liberalisoitumisprosessissa on ollut naisten lukumäärän väheneminen parlamentissa (14 % vuonna 1988, 6 % 1992, 5 % 1997 ja 10 % vuonna 2002). Mitkä sosiaaliset, kulttuuriset ja institutionaaliset mekanismit tuottivat tämän paradoksaalisen lopputuloksen, joka jättää puolet väestöstä demokratisoitumisprosessin ulkopuolelle. Alkuperäinen afrikkalainen sukupuolten komplementaarisuus on menetetty miesten ylivallalle julkisen sfäärin koulutus- ja oikeusinstituutiossa, kirkossa, työmarkkinoilla, talouden ja politiikan alalla - suurin osa naisista on marginalisoitu yksityiseen sfääriin. Kansakunnan rakentaminen ja kehitys ovat epäonnistuneet; oman etnisen ryhmän suosinta ja individualismi ovat lisääntymässä. Kasvava kansalaisyhteiskunta tarjoaa toiveita paremmasta tulevaisuudesta. Eri puolilla Kamerunia toteutetun kahden kyselyn ja 21 fokusryhmän empiiriset, vuonna 2000 ja 2002, tulokset paljastavat alhaisen vaaleihin rekisteröitymisen (34.5 % naisista ja 65.9. miehistä), verrattuna halukkuuteen asettua ehdolle kunnallisvaaleissa (33.3 % naisista ja 45.2 % miehistä). Perinteisen ja modernin lain rinnakkainelo, korruptoitunut poliittinen järjestelmä ja vilpilliset käytännöt ovat osaltaan edesauttamassa politiikasta kiinnostuneiden naisten ja miesten marginalisointia. Suurin osa kyselyihin vastanneista naisista pitää naispoliitikkoja miespoliitikkoja luotettavampina ja kyvykkäämpinä; he jopa uskovat naispääministerin nimittämisen mahdollisuuteen tulevaisuudessa. Pohjoismaat ovat institutionalisoineet sukupuolten tasa-arvon lainsäädäntöönsä, toimintatapoihinsa ja käytäntöihinsä. Ranska on edistänyt naisten poliittista osallistumista parité-lakien avulla. Ruanda tarjoaa toisen esimerkin naisten edustuksesta, kansanmurhan jälkeisen perustuslain ansiosta. Tutkimustani hyödyntäen kamerunilaiset instituutiot, miehet ja etenkin naiset, voivat oppia muiden maiden kokemuksista, suunnitellakseen ja toteuttaakseen kestävän demokratian, jossa sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina. Avainsanat: demokratisoituminen, politiikka, sukupuolten tasa-arvo, feminismi, kansalaisuus, Kamerun, Pohjoismaat, Suomi, Ranska, Iso-Britannia, sukupuolikiintiöt, yhteiskunnallinen sosiaalipsykologia.

Les perceptions liées au genre, les systèmes de croyance religieuse, et les idées politiques ont exclu les femmes de la politique pendant des siècles, à travers le monde. Combinant les théoriciens féministes et modernistes dans mon cadre théorique, j'examine les tendances patriarcales en Europe et je souligne le modèle égalitariste des pays Nordiques. En reconstituant les types locaux des rapports sexaux (sociaux lies au sexe) en Afrique sub-Saharienne de l'époque précoloniale à l'après-indépendance, j'explore les liens entre les perceptions, les besoins, les ressources, l'éducation et la participation des femmes à la vie politique au Cameroun. La démocratisation est censée élargir la participation politique, offrir l'égalité des chances à tous les adultes. L'ironie du processus de libéralisation au Cameroun a été la chute de la représentation parlementaire des femmes (14% en 1988, 6% en 1992, 5% en 1997 et 10% en 2002). Quels méchanismes sociaux, culturels et institutionels ont généré ce résultat paradoxal, cette exclusion de la moitié de la population? La complementarité des genres qui caractérisait le contexte indigène a disparu au profit de la domination masculine privilégiée par l'église, l'éducation, le droit, l'emploi, l'économie et la politique dans la sphère publique; la majorité des femmes est marginalisée dans la sphère privée. L'édification de la nation et le développement ont échoué; l'ethnicisme et l'individualisme s'accroissent. L'espoir réside dans la jeune société civile. De deux enquêtes et des entretiens avec 21 groupes-témoins à travers le Cameroun, en 2000 et 2002, quelques résultats significatifs des données empiriqes traitées révèlent une faible inscription dans les listes électorales (34.5% de femmes et 65.9% d'hommes), contrastée par la volonté de participer aux élections municipales (33.3 % de femmes et 45.2% d'hommes). La co-existence des règles coutumières et du droit moderne, le système politique corrompu et les pratiques frauduleuses, contribuent à la marginalisation des femmes et des hommes qui s'intéressent à la politique. La grande majorité des sondées considèrent les politiciennes comme plus dignes de confiance et plus capables que leurs homologues masculins; elles entrevoient même la nomination d'une femme Premier Ministre. Les pays Nordiques ont institutionalisé l'égalité des sexes dans leur législation, leurs politiques et leurs pratiques. La France a amélioré l'inclusion politique des femmes avec les lois de la parité; le Rwanda est un autre modèle de la représentation des femmes, grâce à sa constitution post-conflit. A partir de mon analyse, les institutions camerounaises, les hommes et surtout les femmes, pourraient apprendre et emprunter des expériences de ces pays, pour concevoir et mettre en application, une démocracie durable et équilibrée selon le genre. Mots-clefs: démocratisation, politique, égalité des sexes, féminisme, citoyenneté, Cameroun, pays Nordiques, Finlande, France, Royaume-Uni, quotas, psychologie sociale sociétale.