Verkkomedian käyttö ja tutkiminen : Iltalehti Online 1995-2001

Marja Heinonen s dissertation Verkkomedian käyttö ja tutkiminen. Iltalehti Online 1995-2001 describes the usage of new internet based news service Iltalehti Online during its first years of existence, 1995-2001. The study focuses on the content of the service and users attitudes towards the new media and its contents. Heinonen has also analyzed and described the research methods that can be used in the research of any new media phenomenon when there is no historical perspective to do the research. Heinonen has created a process model for the research of net medium, which is based on a multidimensional approach. She has chosen an iterative research method inspired by Sudweeks and Simoff s CEDA-methodology in which qualitative and quantitative methods take turns both creating results and new research questions. The dissertation discusses and describes the possibilities of combining several research methods in the study of online news media. On general level it discusses the methodological possibilities of researching a completely new media form when there is no historical perspective. The result of these discussions is in favour for the multidimensional methods. The empiric research was built around three cases of Iltalehti Online among its users: log analysis 1996-1999, interviews 1999 and clustering 2000-2001. Even though the results of different cases were somewhat conflicting here are the central results from the analysis of Iltalehti Online 1995-2001: - Reading was strongly determined by the gender. - The structure of Iltalehti Online guided the reading strongly. - People did not make a clear distinction in content between news and entertainment. - Users created new habits in their everyday life during the first years of using Iltalehti Online. These habits were categorized as follows: - break between everyday routines - established habit - new practice within the rhythm of the day - In the clustering of the users sports, culture and celebrities were the most distinguishing contents. Users did not move across these borders as much as within them. The dissertation gives contribution to the development of multidimensional research methods in the field of emerging phenomena in media field. It is also a unique description of a phase of development in media history through an unique research material. There is no such information (logs + demographics) available of any other Finnish online news media. Either from the first years or today.

Kun verkkomedia rantautui Suomeen 90-luvun puolivälissä, se otti muutamassa vuodessa paikkansa käyttäjien arjessa. Miehet ja naiset lukivat sitä kuitenkin varsin eri tavoin ja verkkomedian rakenne ohjasi vahvasti lukemista. Mm. nämä tulokset nousevat esiin Suomen ensimmäisen ja edelleen suurimman sanomalehteen pohjautuvan - verkkomedian, Iltalehti Onlinen, alkuvaiheita tarkastelevassa väitöstyössä. Väitöskirja on ainutlaatuinen kuvaus verkkomedian pioneerina kulkeneen Iltalehti Onlinen käytön kehityksestä sen ensimmäisinä vuosina 1995-2001. Vastaavia lokiaineistoja ei ole saatavilla yhdenkään toisen suomalaisen verkkomedian käytöstä sen alkuvaiheissa. Yleisemmällä tasolla kirja on analyysi siitä, miten verkkomedian tai minkä tahansa uuden mediamuodon käyttöä voidaan lähestyä silloin, kun ilmiö on vielä outo ja tuntematon. Väitöstyö liikkuu kolmella tasolla. Empiirisellä tasolla tarkastellaan Iltalehti Onlinen käytön ensimmäisiä vuosia ja sen tutkimista. Taustalla on kolme erillistä tutkimusta, jotka olivat lokianalyysi (1996-1999), haastattelut (1999) ja klusterointi (2000-2001). Näiden tutkimusten tulokset olivat osittain ristiriitaiset, mutta silti niiden perusteella voidaan todeta, että sukupuoli ja median rakenne ohjasivat vahvasti lukemista. Iltalehti Online myös muutti ensimmäisien vuosiensa aikana ihmisten arkikäyttäytymistä kolmella tavalla: tauko arjen rutiineihin, vakiintunut tapa sekä uusi käytäntö, joka nivoutuu päivän rytmiin. Yleisemmällä tasolla väitöksessä pohditaan verkkomedian käytön tutkimisen teoreettisia ja metodologisia mahdollisuuksia sekä kuvataan verkkomedian tutkimusprosessia. Samalla pohditaan muuttuvan verkkomedian asettamia vaatimuksia käyttäjien mediataidoille. Kolmas näkökulma tarkastelee täysin uuden median tutkimisen mahdollisuuksia silloin, kun siihen ei ole olemassa historiallista perspektiiviä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että minkä tahansa median alkuvaiheista saadaan hedelmällinen kokonaiskuva yhdistelemällä erilaisia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Menetelmät antavat osaltaan tuloksia, mutta vuoropuhelun kautta nostavat esille myös uusia tutkimuskysymyksiä. Tutkimus antaa tukea erilaisten tutkimusmenetelmien yhdistämiselle. Väitös vie eteenpäin monimenetelmällisten tutkimusmenetelmien kehitystyötä uusien ilmiöiden (emerging phenomena) kentässä. Toisaalta se on myös ainutlaatuinen kuvaus historiallisesti merkittävästä medioiden kehitysvaiheesta.