The Culture of Women's Housework : A Case Study of Bihar, India

This study examines gendered housework in India, particularly in Bihar. The perspective adopted in the study was in part derived from the data but also from sociological literature published both in Western countries and in India. The primary attention is therefore paid to modern and traditional aspects in housework. The aim is not to compare Indian practices to those of Western societies, but rather to use Western studies as a fruitful reference point. In that light, Indian housework practices appear to be traditional. Consequently, traditions are given a more significant role than is usually the case in studies on gendered housework, particularly in Western countries. The study approaches the topic mainly from the socio-cultural perspective; this provides the best means to understand the persistence of traditional habits in India. To get a wide enough picture of the division of labour, three methods were applied in the study: detailed time-use data, questionnaire and theme interviews. The data were collected in 1988 in two districts of Bihar, one rural and the other urban. The different data complement each other well but also bring to light contradictory findings: on a general level Biharian people express surprisingly modern views on gender equality but when talking in more detail (theme interviews) the interviewees told about how traditional housework practices still were in 1988. In the analysis of the data set four principal themes are discussed. Responsibility is the concept by which the study aims at understanding the logic of the argumentation on which the persistence of traditional housework practices is grounded. Contrary to the Western style, Biharian respondents appealed not to the principle of choice but to their responsibility to do what has to be done. The power of tradition, the early socialization of children to the traditional division of labour and the elusive nature of modernity are all discussed separately. In addition to the principle of responsibility, housework was also seen as an expression of affection. This was connected to housework in general but also to traditional practices. The purity principle was the third element that made Biharian interviewees favour housework in general, but as in the case of affection it too was interwoven with traditional practices. It seems to be so that if housework is in general preferred, this leads to preferring the traditional division of labour, too. The same came out when examining economic imperatives. However, the arguments concerning them proved to be rational. In analysing them it became clear that the significance of traditions is also much dependent on the economics: as far as the average income in India is very low, the prevalence of traditional practices in housework will continue. However, to make this work, cultural arguments are required: their role is to mediate more smoothly the iron rules of the economy. Key words: family, gendered housework, division of labour, responsibility, family togetherness, emotion, economy of housework, modernity, traditionality

Naisten kotityön kulttuuri tapaustutkimus Intian Biharista Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolittunutta kotityötä Intiassa, erityisesti Biharissa. Tutkimuksen näkökulma perustuu osaksi tutkimusaineistoon, mutta myös sosiologiseen kirjallisuuteen, jota on julkaistu aiheesta sekä länsimaissa että Intiassa. Päähuomio kohdistuu kotityön moderneihin ja traditionaalisiin puoliin. Tarkoitus ei ole kuitenkaan verrata intialaista käytäntöä länsimaisiin käytäntöihin, vaan pikemmin käyttää länsimaisia tutkimuksia hedelmällisenä viitekehyksenä. Tässä valossa intialaiset kotityökäytännöt vaikuttavat perinteisiltä. Sen vuoksi perinteille annetaan tutkimuksessa merkittävämpi rooli kuin yleensä sukupuolittunutta kotityötä tutkittaessa on tapana, erityisesti länsimaissa. Aihetta lähestytään pääasiassa sosio-kulttuurisesta näkökulmasta käsin; se antaa parhaat välineet ymmärtää perinteisten tapojen säilymistä Intiassa. Jotta kotityön jaosta saataisiin riittävän laaja kuva, tutkimuksessa käytettiin kolmenlaisia aineistoja: yksityiskohtaista ajankäyttöaineistoa, kyselylomaketta ja teemahaastatteluja. Aineisto kerättiin vuonna 1988 kahdella Biharin alueella, toinen maaseudulla ja toinen kaupungissa. Erilaiset aineistot täydentävät toisiaan hyvin, mutta ne myös tuovat esiin ristiriitaisia tuloksia: yleisellä tasolla biharilaiset ilmaisivat yllättävän moderneja näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta, mutta puhuessaan siitä yksityiskohtaisesti (teemahaastattelut) haastatellut paljastivat noudattavansa perinteistä työnjakoa kotitöissä. Näin siis vielä vuonna 1988. Analyysi keskittyy neljään pääteemaan. Velvollisuus toimii käsitteenä, jonka avulla pyritään ymmärtämään sitä argumentaation logiikkaa, johon kotityön perinteiset käytännöt perustuvat. Toisin kuin länsimaissa biharilaiset vastaajat eivät vedonneet valinnan periaatteeseen vaan velvollisuuteensa tehdä sitä, mitä heidän tulee tehdä. Perinteen vaikutusvalta, lasten varhainen sosiaalistaminen perinteiseen työnjakoon ja modernisuuden pakeneva luonne ovat ne komponentit, joiden välittämänä perinteisyytenä ilmenevää velvollisuutta tarkastellaan lähemmin. Sen lisäksi että kotityö nähtiin velvollisuutena, sen tärkeydestä puhuttaessa vedottiin myös kiintymykseen. Kotityötä pidettiin kiintymyksen osoituksena sellaisenaan, mutta erityisesti silloin, kun se noudattaa perinteistä työnjakoa. Kolmantena teemana tarkastellaan puhtauden periaatetta, joka sekin sai biharilaiset suosimaan kotityötä, mutta myös tässä tapauksessa erityisesti perinteisen työnjaon mukaista kotityötä. Näyttää siltä, että jos kotityötä suositaan, se johtaa ikään kuin väistämättä perinteisyyden suosimiseen kotitöiden jaossa. Tämä tuli esiin edellisten lisäksi myös tarkasteltaessa neljättä teemaa eli taloudellisia ehtoja. Tässä tapauksessa perustelut olivat rationaalisia. Haastattelujen analyysi osoitti, että perinteiden sitkeys on riippuvainen myös taloudesta: niin kauan kun keskitulo on Intiassa hyvin alhainen, perinteisten käytäntöjen ylivalta kotityökäytännöissä jatkuu. Jotta tämä toimisi, tarvitaan lisäksi kulttuurisia perusteluja: niiden tehtävänä on pehmittää talouden rautaisia lakeja. Avainsanat: perhe, sukupuolittunut kotityö, työnjako, velvollisuus, perheyhteisyys, tunne, kotityön talous, modernisuus, perinteisyys