Viestintää valtuustossa : Valtuutettujen viestintätyyli ja käsitys Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksien viestinnästä

The goal of the study was to determine the kind of communication used in the meetings of the City Council. Councillors' addresses were studied by observing their communication styles. A questionnaire was used to study councillors' perception of communication in council meetings as perceived communication climate. A second goal of the study was to develop a method for analysing communication style. The nature of the study was a longitudinal case study. Studies of speech communication at the individual level and those of organisational communication at the community level served as the theoretical frame of reference. Due to the chosen object of study, political research and communication context shaped the frame of reference for the study. Verbal, nonverbal and paraverbal characteristics form the communication style. The perceived communication climate is dynamic in nature and consists of characteristics. The research material was gathered from the meetings of the Helsinki City Council held from 1993 to 1996. The communication style was analysed from meeting addresses (N=1271) given by the permanent members (N=95) of the council. The perceived communication climate was studied using a questionnaire modified from Wiio's OCD2 questionnaire. The questionnaire survey was carried out twice. The first time, 58 questionnaires (68%) were returned and, the second time, 49 questionnaires (58%) were returned. The method of analysis used for communication style was classification and cross tabulation. Based on the subset of material for the first year, five communication style categories were defined Communication style was examined using gender, length of council membership, and political party as subgroups. The results related to the perceived communication climate were analysed as averages and percentages. A comparison of the results from two different measuring times revealed how the perceived communication climate changed during a council term. The finding of the study was that the municipal politicians could be placed in all five communication style categories in each year of their four-year council term. The sizes of the style categories varied only little in the different years. A relatively stable - rather than changing - communication style was more characteristic of individuals during a council term. Gender did not explain an individual's communication style. On the other hand, the length of service in the council and, to some extent, the political party were connected with a certain communication style. Changes in style mainly manifested themselves as variation in communication activity so that activity was highest at the beginning and at the end of the council term. The method of researching communication style developed for this study proved to be functional, though labour-consuming. The perceived communication climate in the Helsinki City Council was good. Women's and men's satisfaction with the communication in the council differed; women's perception became considerably more positive at the end of the council term. Satisfaction with the communication in the council was characteristic of the Coalition Party and the Social Democrat councillors and dissatisfaction was characteristics of the Green councillors. Long council experience increased satisfaction with communication in the council. Only in the case of a few style categories was it possible to show any connection between the communication style and the perceived communication climate. The study confirmed the perception that an individual's communication style in the same communication context was relatively stable in the long term as well.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista on viestintä kunnanvaltuuston kokouksissa. Valtuutettujen puheenvuorojen käyttöä tutkittiin havainnoimalla heidän viestintätyyliään. Valtuutettujen käsitystä valtuuston kokouksien viestinnästä tutkittiin koettuna viestintäilmastona. Tutkimuksen toisena tarkoituksena oli kehittää viestintätyylin tutkimusmenetelmää. Tutkimus on luonteeltaan pitkittäinen tapaustutkimus. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat yksilötasolla puheviestinnän ja yhteisötasolla organisaatioviestinnän tutkimukset. Valitun tutkimuskohteen vuoksi politiikan tutkimus ja viestintäkonteksti muodostivat tutkimuksen viitekehystä. Verbaaliset, nonverbaaliset ja paraverbaaliset piirteet muodostavat viestintätyyliä. Koettu viestintäilmasto on dynaaminen luonteeltaan ja se koostuu piirteistä. Tutkimusaineisto koottiin Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksissa vuosina 1993 - 1996. Viestintätyyliä tutkittiin valtuuston varsinaisten jäsenten (N = 95) kokouspuheenvuoroista (N = 1271). Koettua viestintäilmastoa tutkittiin kyselylomakkeella, joka muokattiin Wiion OCD2-lomakkeesta. Kysely toteutettiin kaksi kertaa. Palautettuja lomakkeita saatiin ensimmäisellä kerralla 58 (68 %) ja toisella kerralla 49 (58 %). Analysointimenetelmänä käytettiin viestintätyylissä luokittelua ja ristiintaulukointeja. Ensimmäisen vuoden osa-aineiston perusteella määritettiin viisi viestintätyyliluokkaa. Viestintätyyliä tarkasteltiin sukupuolen, valtuustossa oloajan ja puolueryhmien osaryhmissä. Koetun viestintäilmaston tuloksia analysoitiin keskilukuina ja prosenttiosuuksina. Vertaamalla kahden eri mittauskerran tuloksia saatiin selville, miten koettu viestintäilmasto muuttuu valtuustokauden aikana. Tutkimustulokseksi saatiin, että kuntapoliitikot voitiin sijoittaa kaikkiin viiteen viestintätyyliluokkaan jokaisena neljänä valtuustokauden vuotena. Tyyliluokkien koot vaihtelivat vain vähän eri vuosina. Suhteellisen pysyvä viestintätyyli on yksilölle ominaisempaa kuin sen muuttaminen valtuustokauden aikana. Sukupuoli ei selitä yksilön viestintätyyliä. Sen sijaan valtuustossa oloaika ja jossain määrin puolueryhmä ovat yhteydessä tiettyyn viestintätyyliin. Tyylimuutokset keskittyvät viestintäaktiivisuuden vaihteluun siten, että aktiivisuus on suurinta valtuustokauden alussa ja lopussa. Tutkimusta varten kehitetty viestintätyylin tutkimusmenetelmä osoittautui toimivaksi, joskin työlääksi. Koettu viestintäilmasto on Helsingin kaupunginvaltuustossa hyvä. Naisten ja miesten tyytyväisyys valtuuston viestintään on erilaista, sillä naisten käsitys muuttuu huomattavasti positiivisemmaksi valtuustokauden lopulla. Tyytyväisyys valtuuston viestintään on ominaista Kokoomuksen ja SDP:n valtuutetuille ja tyytymättömyys Vihreiden valtuutetuille. Pitkä valtuustokokemus lisää tyytyväisyyttä valtuuston viestintään. Viestintätyylin ja koetun viestintäilmaston yhteys voidaan osoittaa vain muutaman tyyliluokan kohdalla. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että yksilön viestintätyyli samassa viestintäkontekstissa on suhteellisen pysyvä myös pitkällä aikavälillä.