Toiminta, valta ja kokemus organisaation muutoksessa : Tutkimus kolmesta suuryrityksestä

Action, Power and Experience in Organizational Change - A Study of Three Major Corporations This study explores change management and resistance to change as social activities and power displays through worker experiences in three major Finnish corporations. Two important sensitizing concepts were applied. Firstly, Richard Sennett's perspective on work in the new form of capitalism, and its shortcomings - the lack of commitment and freedom accompanied by the disruption to lifelong career planning and the feeling of job insecurity - offered a fruitful starting point for a critical study. Secondly, Michel Foucault's classical concept of power, treated as anecdotal, interactive and nonmeasurable, provided tools for analyzing change-enabling and resisting acts. The study bridges the gap between management and social sciences. The former have usually concentrated on leadership issues, best practices and goal attainment, while the latter have covered worker experiences, power relations and political conflicts. The study was motivated by three research questions. Firstly, why people resist or support changes in their work, work environment or organization, and the kind of analyses these behavioural choices are based on. Secondly, the kind of practical forms which support for, and resistance to change take, and how people choose the different ways of acting. Thirdly, how the people involved experience and describe their own subject position and actions in changing environments. The examination focuses on practical interpretations and action descriptions given by the members of three major Finnish business organizations. The empirical data was collected during a two-year period in the Finnish Post Corporation, the Finnish branch of Vattenfal Group, one of the leading European energy companies, and the Mehiläinen Group, the leading private medical service provider in Finland. It includes 154 non-structured thematic interviews and 309 biographies concentrating on personal experiences of change. All positions and organizational levels were represented. The analysis was conducted using the grounded theory method introduced by Straus and Corbin in three sequential phases, including open, axial and selective coding processes. As a result, there is a hierarchical structure of categories, which is summarized in the process model of change behaviour patterns. Key ingredients are past experiences and future expectations which lead to different change relations and behavioural roles. Ultimately, they contribute to strategic and tactical choices realized as both public and hidden forms of action. The same forms of action can be used in both supporting and resisting change, and there are no specific dividing lines either between employer and employee roles or between different hierarchical positions. In general, however, it is possible to conclude that strategic choices lead more often to public forms of action, whereas tactical choices result in hidden forms. The primary goal of the study was to provide knowledge which has practical applications in everyday business life, HR and change management. The results, therefore, are highly applicable to other organizations as well as to less change-dominated situations, whenever power relations and conflicting interests are present. A sociological thesis on classical business management issues can be of considerable value in revealing the crucial social processes behind behavioural patterns. Keywords: change management, organizational development, organizational resistance, resistance to change, change management, labor relations, organization, leadership

Sekä epävarmuus että mahdollisuudet lisääntyvät toimihenkilötyössä, odotukset turvallisesta työelämästä ovat ennallaan. Tutkimus tarkastelee muutoksen läpivientiä ja muutosvastarintaa toiminnan ja vallan näkökulmista kolmen suomalaisen suuryrityksen henkilöstön kokemusten kautta. Taustaa tutkimukselle ovat antaneet tuoreet, kriittiset keskustelut työelämän perustavasta muutoksesta sekä ymmärrys organisaatioissa esiintyvästä tilannesidonnaisesta vallasta. Tutkimus hyödyntää sekä uuden työn todellisuutta työntekijän kokemuksen kautta polemisoineita yhteiskuntatieteellisiä avauksia että pikemminkin muutosjohtajuuteen ja tulostarkasteluihin keskittynyttä liikkeenjohdon tutkimusta. Tutkimus rakentuu kolmen avainkysymyksen ympärille: ensinnäkin miksi organisaation, työn ja työyhteisön muutoksia vastustetaan tai kannatetaan ja miten näihin kantoihin päädytään, toisaalta minkälaisia ovat muutoksen edistämisen ja sen vastustamisen erilaiset toimintamuodot ja milloin niihin turvaudutaan sekä kolmantena miten osalliset kokevat ja esittävät oman paikkansa ja toimintansa muutostilanteessa. Tutkimuksen keskiössä olivat toimihenkilövaltaisten organisaatioiden henkilöstön konkreettisiin muutostilanteisiin liittyneet tulkinnat, kokemukset ja toiminnan kuvaukset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahden vuoden ajanjaksolla kolmesta suuresta suomalaisesta organisaatiosta, yksityisen terveydenhuollon alalla toimivasta lääkärikeskus- ja sairaalaketju Mehiläisestä, Suomen Postista sekä energiayhtiö Vattenfallista. Jopa poikkeuksellisen laaja aineisto koostuu kaikkiaan 154 avoimesta teemahaastattelusta sekä näitä tukevasta 309 muutoselämäkerran taustamateriaalista. Edustettuina olivat kattavasti kaikki organisaatioiden henkilöstöryhmät. Analyysi eteni niin kutsutun aineistolähtöisen teorian (grounded theory) ideologiaa soveltaen tavoitteenaan organisaatioiden muutostilanteissa esiintyvää toimintaa koskevan yleisen mallin luominen. Tutkimuksen perusteella keskeisinä osatekijöinä henkilöstön muutossuhteen syntymiselle ovat yhtäältä organisaatiosta saadut aiemmat kokemukset ja toisaalta odotukset tulevasta. Muutossuhteen pohjalta rakentuu muutosrooli, jonka lähtökohdista organisaation jäsenet ajautuvat erilaisiin strategisiin ja taktisiin kuvioihin sekä näitä toteuttaviin julkisiin ja kätkettyihin, siis viralliselle organisaatiolle näkymättömiin toiminnan muotoihin. Olennaista on, että samat toiminnan muodot voivat olla käytössä sekä muutosta edistettäessä että vastustettaessa, eikä jakolinja löydy hedelmällisesti yksin työnantaja-työntekijä-roolien väliltä. Tulosten valossa voi tiivistäen esittää, että strategisista lähtökohdista päädytään useimmin julkisiin toiminnan muotoihin, taktisista lähtökohdista taas kätkettyihin. Työn ja organisaation muutosta sekä toimintaa koskevan sosiologisen analyysin lisäksi keskeisenä tavoitteena on ollut tuottaa arkipäivän tarpeita palvelevaa henkilö- ja muutosjohtamiseen liittyvää tietoa. Tutkimuksen tarkastelu keskittyi henkilöstön muutoskokemuksiin ja -toimintaan nopeita uudistuksia läpikäyneistä organisaatioista kerätyn aineiston pohjalta. Silti sen tulosten voi uskoa olevan yleistettävissä muihin organisaatioihin ja niissä ilmeneviin intressiristiriitoja sisältäviin tilanteisiin yleensä. Liikkeenjohdon perinteisten tutkimuskohteiden tarkastelu sosiologian intressistä käsin sekä tältä pohjalta syntyneet jäsennykset ovat tutkimuksen tuottama käytännöllinen lisäarvo. Asiasanat: muutos, kehittäminen, vastarinta, muutosvastarinta, organisaatio, johtaminen, muutosjohtaminen, valta, vallankäyttö, työ, työelämä