Primary Fallopian tube carcinoma:occurrence, risk and prognostic factors

The aim of the study was to clarify the occurrence, and etiological and prognostic factors of primary fallopian tube carcinoma (PFTC). We studied the sociodemographic determinants of the incidence of PFTC in Finland and the role of chlamydial infections and human papillomavirus infections as risk factors for PFTC. Serum tumor markers were studied as prognostic factors for PFTC. We also evaluated selected reproductive factors (parity, sterilization and hysterectomy) as risk or protective factors of PFTC. The risks of second primary cancers after PFTC were also studied. The age-adjusted incidence of PFTC in Finland increased to 5.4 / 1,000,000 in 1993 97. The incidence rate was higher in the cities, but the relative rise was higher in rural areas. Women in the two highest social classes showed a 1.8 fold incidence compared with those in the lowest. Women in agriculture and those not working outside the home showed only half the PFTC incidence of those in higher socioeconomic occupations. Pretreatment serum concentrations of hCGβ, CA125 and TATI were evaluated as prognostic markers for PFTC. Elevated hCGβ values (above the 75th percentile, 3.5 pmol/L; OR 2.49, 95% CI 1.22 5.09), stage and histology were strong independent prognostic factors for PFTC. The effects of parity, sterilization and hysterectomy on the risk of PFTC were studied in a case control-study with 573 PFTC cases from the Finnish Cancer Registry. In multivariate analysis parity was the only significant protective factor as regards PFTC, with increasing protection associated with increasing number of deliveries. In univariate analysis sterilization gave borderline protection against PFTC and the protective effect increased with time since the operation. In multivariate analysis the protection did not reach statistical significance. Chlamydial and human papillomavirus (HPV) infections were studied in two separate seroepidemiological case-control studies with 78 PFTC patients. The incidence of women with positive HPV or chlamydial serology was the same in PFTC patients and in the control group and was not found to be a risk factor for PFTC. Finally, the possible risk of a second primary cancer after diagnosis and treatment of PFTC in a cohort of 2084 cases from 13 cancer registries followed for second primary cancers within the period 1943 2000 was studied. In PFTC patients, second primary cancers were 36% more common than expected (SIR 1.36, 95% CI 1.13 1.63). In conclusion, the incidence of PFTC has increased in Finland, especially in higher social classes and among those in certain occupations. Elevated serum hCGβ reflect a worsened prognosis. Parity is a clear protective factor, as is previous sterilization. After PFTC there is a risk of second primary cancers, especially colorectal, breast, lung and bladder cancers and non-lymphoid leukemia. The excess of colorectal and breast cancers after PFTC may indicate common effects of earlier treatments, or they could reflect common effects of lifestyle or genetic, immunological or environmental background.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat Suomessa naisten yleisin kuolinsyy, syöpä on toiseksi yleisin. Vuonna 2005 uusia naisten gynekologisia syöpiä todettiin 1503; näistä 30 oli munanjohdinsyöpiä. Munanjohdinsyöpä on monietiologinen tauti ja harvinaisena vähän tutkittu; sen epidemiologiasta ei juurikaan ole tietoa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin munanjohdinsyövän esiintyvyyttä sekä siihen vaikuttavia riski, suoja- ja ennustetekijöitä. Lisäksi monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa selvitettiin riskiä sairastua uuteen syöpään sairastetun munanjohdinsyövän jälkeen. Munanjohdinsyövän esiintyvyyden todettiin lisääntyneen Suomessa lähes viisinkertaiseksi vuodesta 1953 vuoteen 1997, jolloin, insidenssi oli 5.4/1 000 000. Insidenssi on korkein kaupungeissa, mutta lisääntyi eniten maaseudulla. Ylemmissä sosiaaliluokissa munanjohdinsyöpää esiintyi 1.8-kertaisesti verrattuna alempiin sosiaaliluokkiin. Tietyissä ammattiryhmissä kuten akateemisissa sekä hallintoammateissa insidenssi oli korkeampi. Munanjohdinsyövän ennustetekijöistä todettiin koholla olevan seerumin kasvainmerkkiaine hCGß:n (> 3.5 pmol/l), taudin levinneisyyden sekä histologian (muu kuin seröösi carcinoma) olevan vahvoja huonon ennusteen tekijöitä. Synnyttäneisyyden, aiemman sterilisaation sekä kohdunpoiston mahdollista suojavaikutusta tutkittiin, kuten myös sairastettua Chlamydia trachomatis- tai ihmisen papillomavirus (HPV) -infektiota mahdollisena munanjohdinsyövän riskitekijänä. Synnyttäneisyys on vahva suojatekijä munanjohdinsyövälle ja suojavaikutus kasvaa synnytysten lukumäärän lisääntyessä. Myöhäisempi ensisynnytysikä lisäsi suojavaikutusta. Univariaattianalyysissä aiempi sterilisaatio suojasi munanjohdinsyövältä ja suojavaikutus lisääntyi, mitä nuoremmalla iällä toimenpide oli tehty ja mitä kauemmin toimenpiteestä oli aikaa kulunut. Multivarianttianalyysissä suojavaikutus ei ollut tilastollisesti merkittävä. Aiempi kohdunpoisto ei suojannut munanjohdinsyövältä. Aiemmin sairastetut Chlamydia trachomatis- tai HPV-infektiot eivät lisänneet riskiä sairastua munanjohdinsyöpään. Monikansallisessa syöpärekisteritutkimuksessa todettiin 2084 munanjohdinsyöpää aikavälillä 1943-2000. Näillä potilailla todettiin syövän hoidon jälkeisiä uusia syöpiä 36% enemmän kuin odotettiin (SIR 1.36, 95% CI 1.13-1.63). Riski oli erityisesti lisääntynyt non-lymfoidille leukemialle, rakko-, colorektaali-, rinta- sekä keuhkosyövälle. Yhteenvetona todetaan munanjohdinsyövän lisääntyneen Suomessa, etenkin ylemmissä sosiaaliluokissa ja tietyissä ammattiryhmissä. Koholla oleva seerumin hCGß on huonon ennusteen merkki. Synnyttäneisyys sekä aiempi sterilisaatio suojaavat munanjohdinsyövältä, mutta kohdunpoisto ei. Aiemmin sairastetun munanjohdinsyövän jälkeen todettiin kohonnut riski erityisesti rinta- sekä colorektaalisyövälle. Tämä saattaa kertoa aiempien hoitojen (säde- ja solunsalpaajahoidot) vaikutuksista, mutta myös syövän taustalla olevista yhteisistä geneettisistä, hormonaalisista, immunologisista tai ympäristötekijöistä.