Helicobacter pylori: resistance and treatment results in Finland

Background: Helicobacter pylori infection is usually acquired in early childhood and is rarely resolved spontaneously. Eradication therapy is currently recommended virtually to all patients. While the first and second therapies are prescribed without knowing the antibiotic resistance of the bacteria, it is important to know the primary resistance in the population. Aim: This study evaluates the primary resistance of H. pylori among patients in primary health care throughout Finland, the efficacy of three eradication regimens, the symptomatic response to successful therapy, and the effect of smoking on gastric histology and humoral response in H. pylori-positive patients. Patients and methods: A total of 23 endoscopy referral centres located throughout Finland recruited 342 adult patients with positive rapid urease test results, who were referred to upper gastrointestinal endoscopy from primary health care. Gastric histology, H. pylori resistance and H. pylori serology were evaluated. The patients were randomized to receive a seven-day regimen, comprising 1) lansoprazole 30 mg b.d., amoxicillin 1 g b.d. and metronidazole 400 mg t.d. (LAM), 2) lansoprazole 30 mg b.d., amoxicillin 1 g b.d. and clarithromycin 500 mg b.d. (LAC) or 3) ranitidine bismuth citrate 400 mg b.d., metronidazole 400 mg t.d. and tetracycline 500 mg q.d. (RMT). The eradication results were assessed, using the 13C-urea breath test 4 weeks after therapy. The patients completed a symptom questionnaire before and a year after the therapy. Results: Primary resistance of H. pylori to metronidazole was 48% among women and 25% among men. In women, metronidazole resistance correlated with previous use of antibiotics for gynaecologic infections and alcohol consumption. Resistance rate to clarithromycin was only 2%. Intention-to-treat cure rates of LAM, LAC, and RMT were 78%, 91% and 81%. While in metronidazole-sensitive cases the cure rates with LAM, LAC and RMT were similar, in metronidazole resistance LAM and RMT were inferior to LAC (53%, 67% and 84%). Previous antibiotic therapies reduced the efficacy of LAC, to the level of RMT. Dyspeptic symptoms in the Gastrointestinal Symptoms Rating Scale (GSRS) were decreased by 30.5%. In logistic regression analysis, duodenal ulcer, gastric antral neutrophilic inflammation and age from 50 to 59 years independently predicted greater decrease in dyspeptic symptoms. In the gastric body, smokers had milder inflammation and less atrophy and in the antrum denser H. pylori load. Smokers also had lower IgG antibody titres against H. pylori and a smaller proportional decrease in antibodies after successful eradication. Smoking tripled the risk of duodenal ulcers. Conclusions: in Finland H. pylori resistance to clarithromycin is low, but metronidazole resistance among women is high making metronidazole-based therapies unfavourable. Thus, LAC is the best choice for first-line eradication therapy. The effect of eradication on dyspeptic symptoms was only modest. Smoking slows the progression of atrophy in the gastric body.

Antibioottien käytön rajoittaminen on helpottanut helikobakteerin hoitoa Suomessa Helikobakteerin hoito on helpompaa Suomessa kuin monissa muissa maissa, koska tärkeintä bakteerin häätämiseen tarvittavaa antibioottia käytetään maltillisesti muiden sairauksien hoidoissa. Toiseksi yleisin antibiootti tehoaa bakteeriin melko huonosti erityisesti naisilla, koska antibioottia käytetään myös gynekologisten infektioiden hoitoon. Yleensä jo lapsuudessa tarttunut helikobakteeri aiheuttaa 10 20 prosentille kantajistaan maha- ja pohjukaissuolihaavan, joillekin jopa mahasyöpää. Vain muutamat antibiootit tehoavat helikobakteerin häädössä, ja näitä lääkkeitä käyttäneillä bakteeri voi olla vastustuskykyinen, jolloin hoito voi epäonnistua. Tässä tutkimuksessa selvitettiin helikobakteerin vastustuskykyä ja herkkyyttä tavallisimmin käytetyille antibiooteille 23 paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa oli mukana 342 potilasta. Tutkimuksessa todettiin, että jopa 98 prosenttia helikobakteereista oli herkkiä tärkeimmälle antibiootille klaritromysiinille. Sen varaan rakennettu hoito onnistui yli yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa antibioottien käyttö on suhteellisen pidättyväistä, ja 1991 Suomessa annettiin yleinen ohje välttää klaritromysiinin sukuisten antibioottien käyttöä hengitystieinfektioissa. Etelä-Euroopassa näitä antibiootteja määrätään löyhemmin: Ranskassa käyttö on kolminkertaista, ja siellä jopa 20 prosenttia helikobakteereista on vastustuskykyisiä klaritromysiinille. Metronidatsoli on toinen tärkeä antibiootti. Miesten helikobakteereista 25 prosenttia oli sille vastustuskykyisiä, mikä on yleinen taso länsimaissa. Sen sijaan naisilla 48 prosenttia helikobakteereista oli vastustuskykyisiä, mikä on poikkeuksellisen paljon. Ilmeisin syy on aiempi gynekologisten infektioiden hoito metronidatsolilla. Siten metronidatsolipohjainen häätöhoito onnistui kaikkiaan 80 prosentissa, mutta vastustuskykyisten bakteerien kohdalla vain 53 67 prosentissa tapauksista. Potilaiden ylävatsaoireet vähenivät 30 prosenttia bakteerin häätämisen jälkeen. Ne vatsaoireet, joilla ei ollut mitään tekemistä helikobakteerin kanssa, vähenivät 20 prosenttia. Häätöhoidon nettohyödyksi jää siis vain 10 prosenttia. Tupakointi kolminkertaisti pohjukaisuolihaavan riskin näillä potilailla.