Invasive pneumococcal infections in Finland before routine use of conjugate vaccines : opportunities for prevention

Streptococcus pneumoniae is a leading cause of pneumonia, meningitis and bacteremia worldwide. The 23-valent pneumococcal polysaccharide vaccine (PPV23) is recommended for adults less than 65 years old with certain chronic medical conditions and for all elderly persons because of high rates of invasive pneumococcal infections (IPI) and increased risk of death. This study provides a comprehensive picture of the epidemiology of pneumococcal infections in Finland before the introduction of childhood pneumococcal conjugate vaccines, focusing on disease rates, risk factors, clinical outcome, and healthcare associated infections. This study was based on national, population-based laboratory surveillance for IPI. Information on all episodes of IPI was collected from the primary diagnostic laboratory. A case with IPI was defined as the isolation of S. pneumoniae from blood or cerebrospinal fluid during 1995-2002. Information on comorbidities and underlying conditions for IPI patients was obtained by linking the IPI surveillance database to other national, population-based health registries using each patient’s unique national identity code. In total, 4357 cases of IPI were identified. The overall annualized IPI incidence increased by 35% during the study period and was 10.6 per 100 000 population. The temporal increase in disease rates was associated with higher blood culturing rates over time. In working age adults, two-thirds of severe infections and one half of fatal cases occurred in persons with no recognized PPV23 indication. Persons with asthma were at increased risk for IPI and this new risk factor accounted for 5% of the overall disease burden. One tenth of pneumococcal bacteremias were healthcare-associated, and mortality among these patients was over twice as high as among patients with community-associated bacteremia. Most patients with nosocomial infections had underlying conditions for which PPV23 is recommended. The incidence of IPI in Finland has increased and the overall disease burden is higher than previously reported. The findings of this study underscore the urgent need for improved prevention efforts against pneumococcal infections in Finland through increased use of PPV23 in adult risk groups and introduction of childhood immunization with pneumococcal conjugate vaccine.

Allvarliga pneumokockinfektioner i Finland före storskalig introduktion av pneumokock-konjugatvaccin till barn Globalt sett är pneumokocken (Streptococcus pneumoniae) den viktigaste orsaken till lunginflammation, hjärnhinneinflammation och allvarlig allmäninfektion. Pneumkock-polysackaridvaccin rekommenderas till alla personer som fyllt 65 år samt till yngre individer som på grund av sin grundsjukdom löper en särskilt stor risk att insjukna i och avlida av en allvarlig pneumokockinfektion. Målsättningen med denna studie var att så noggrant som möjligt beskriva de allvarliga pneumokockinfektionernas epidemiologi i Finland innan det för barn avsedda pneumokock-konjugatvaccinet tas i bruk. Av särskilt intresse var pneumokockinfektionernas incidens, riskfaktorer och dödlighet samt betydelsen av astma och sjukhusrelaterade infektioner. Forskningsmaterialet baserade sig på nationell, befolkningsbaserad laboratorieuppföljning och informationen om pneumokockfallen samlades in från de kliniska laboratorierna för mikrobiologi. Ett fall av allvarlig pneumokockinfektion definierades som ett positivt odlingsfynd av Streptococcus pneumoniae från blod och/eller ryggmärgsvätska under perioden 1995-2002. Uppgifter om patienternas grundsjukdomar fick vi genom att förena forskningsmaterialet med nationella, befolkningsbaserade sjukvårdsregister. Totalt konstaterades 4357 fall av allvarlig pneumokock-infektion och i medeltal var förekomsten av nya fall (incidens) 11 fall per 100 000 personår. Antalet fall ökade med en tredjedel under studieperioden och detta relaterades till en ökad blododlingsaktivitet. Två tredjedelar av pneumokockpatienterna och hälften av dödsfallen tillhörde den del av den arbetsföra befolkningen som saknade indikation för pneumokockvaccinering. Personer med astma hade en ökad risk att insjukna i en allvarlig pneumokockinfektion och astmans andel av den totala sjukdomsbördan var 5 %. Omkring 10 % av alla blododlingspositiva pneumokockfall var sjukhusrelaterade och dödligheten bland dessa fall var högre jämfört med de fall som fått sin infektion utanför sjukhuset. Den största delen av de sjukhusrelaterade fallen hade någon grundsjukdom som är indikation för pneumokockvaccin. Förekomsten av allvarliga pneumokockinfektioner i Finland har ökat och är troligtvis större än man tidigare uppskattat. Fynden i denna studie understryker vikten av att förebygga dessa infektioner med pneumokockvaccin.

Vakavat pneumokokki-infektiot Suomessa ennen lapsille suunnatun pneumokokkikonjugaattirokotteen yleistä käyttöönottoa Pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) on merkittävin keuhkokuumeen, aivokalvotulehduksen ja vakavan yleisinfektion aiheuttaja maailmanlaajuisesti. Pneumokokkipolysakkaridirokotetta suositellaan kaikille ikäihmisille sekä alle 65-vuotiaille aikuisille, joilla on perussairautensa vuoksi erityisen suuri riski sairastua ja kuolla vakavaan pneumokokki-infektioon. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata kattavasti vakavien pneumokokki-infektioiden epidemiologia Suomessa ennen lapsille suunnatun pneumokokkikonjugaattirokotteen käyttöönottoa. Kiinnostuksen kohteena olivat vakavan pneumokokkitaudin ilmaantuvuus, riskitekijät ja kuolleisuus sekä astman ja sairaalasyntyisen taudin merkitys. Tutkimusaineisto perustui kansalliseen, väestöpohjaiseen laboratorioseurantaan ja tiedot tapauksista kerättiin kliinisen mikrobiologian laboratorioista. Tautitapaukseksi määriteltiin veren ja/tai selkäydinnesteen positiivinen S. pneumoniae-viljelylöydös vuosina 1995–2002. Tiedot potilaiden perussairauksista saatiin yhdistämällä pneumokokkitutkimusaineisto kansallisiin, väestöpohjaisiin terveydenhuollon rekistereihin. Kaikkiaan todettiin 4357 vakavaa pneumokokki—infektiota, ja keskimääräinen vuosittainen ilmaantuvuus oli 11 tapausta 100 000 henkilövuotta kohti. Vakavat yleisinfektiot lisääntyivät tutkimusjakson aikana noin kolmanneksella ja suurentunut ilmaantuvuus liittyi lisääntyneeseen veriviljelynäytteiden määrään. Työikäisillä kaksi kolmasosaa infektioista ja puolet kuolemista todettiin henkilöillä, joilla ei ollut ennestään pneumokokkirokoteindikaatiota. Astmaatikkojen riski sairastua pneumokki-infektioon oli suurentunut ja astman osuus kokonaistautitaakasta oli noin 5 %. Noin 10 % kaikista veriviljelypositiivisista pneumokokkitapauksista oli sairaalasyntyisiä ja niihin liittyi suurempi kuolleisuus kuin sairaalan ulkopuolella saatuihin infektioihin. Suurimmalla osalla sairaalasyntyisistä tapauksista oli joku pneumokokkirokoteindikaation mukainen perussairaus. Pneumokokkitaudin ilmaantuvuus Suomessa on lisääntynyt ja todennäköisesti aiempia arvioita suurempi. Tämän tutkimuksen tulokset korostavat näiden infektioiden ennaltaehkäisyn tehostamisen tärkeyttä pneumokokkirokotuksin.