Impact of hysterectomy or levonorgestrel-releasing intrauterine system on ovarian function, bone, and sexual functioning in menorrhagic patients

The `VuoKKo` trial consisted of 236 women referred and randomised due to menorrhagia in the five university hospitals of Finland between November 1994 and November 1997. Of these women, 117 were randomised to hysterectomy and 119 to use levonorgestrel-releasing intrauterine system (LNG-IUS) to treat this complaint. Their follow-up visits took place six and twelve months after the treatment and five years after the randomisation. The first aim in the primary trial was quality-of-life and monetary aspects, and secondly in the present study to compare ovarian function, bone mineral density (BMD) and sexual functioning after these two treatment options. Ovarian function seemed to decrease after hysterectomy, demonstrated by increased hot flashes and serum follicle-stimulating hormone concentrations twelve months after the operation. Such an increase was not seen among LNG-IUS users. The pulsatility index of intraovarian arteries measured by two-dimensional ultrasound decreased in the hysterectomy group, but not in the LNG-IUS group. The decrease in serum inhibin B concentrations was similar in both groups, while ovarian artery circulation remained unchanged. BMD of the women measured by dual x-ray absorptiometry (DXA) at the lumbar spine and femoral neck at baseline and at five years after treatment showed BMD decrease at the lumbar spine among hysterectomised women, but not among LNG-IUS users. In both groups, BMD at the femoral neck had decreased. Differences between the groups were not, however, significant. Sexual functioning assessed by McCoy s sexual scale showed that sexual satisfaction as well as intercourse frequency had increased and sexual problems decreased among hysterectomised women six months after treatment. Among LNG-IUS users, sexual satisfaction and sexual problems remained unchanged. Although, the two groups did not differ in terms of sexual satisfaction or sexual problems at one-year and five-year follow-ups, LNG-IUS users were less satisfied with their partners than hysterectomised women.

N. kolmannes lisääntymisikäisistä naisista kärsii jossain vaiheessa elämäänsä runsaista kuukautisista. Runsaat kuukautiset heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat poissa oloja töistä. Tämän vuoksi oiretta kannattaa hoitaa. Vaivan perinteinen hoitomuoto on kohdunpoisto. Toimenpide ei kuitenkaan ole vaaraton ja sen pitkäaikaisvaikutuksia ei tunneta tarkasti. Paras lääkkeellinen hoito puolestaan on hormonikierukka. Se vähentää vuotoja jopa 97%. Kierukka vapauttaa kohtuonteloon keltarauhashormoni levonorgestreeliä, ja hormonin pitoisuus seerumissa on matala. Tämän vuoksi haitallisia vaikutuksia terveyteen ajatellaan olevan vähän. Aikaisemmin on osoitettu hormonikierukan parantavan runsaista kuukautisista kärsivien naisten elämänlaatua yhtä hyvin kuin kohdunpoiston, mutta 40% pienemmillä kustannuksilla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata hoitomuotojen vaikutusta naisten yleiseen terveyteen; lähinnä munasarjojen toimintaan, luuston tiheyteen ja sukupuolielämään. Tutkimuksessa satunnaistettiin 236 Suomen yliopistollisiin keskussairaaloihin runsaiden kuukautisten vuoksi lähetettyä naista hoidettavaksi joko kohdunpoistolla (n=117) tai hormonikierukalla (n=119). Naisten keski-ikä tutkimuksen alkaessa oli 43 vuotta. He eivät eronneet toisistaan iän, lapsien lukumäärän, kuukautisvuodon määrän, tai koulutustason suhteen. Kierukkaa käyttävät naiset olivat keskimäärin hieman painavampia kuin naiset, joiden kohtu oli poistettu. Naisia seurattiin puoli vuotta, vuosi ja viisi vuotta hoidon jälkeen. Kohdunpoisto -ryhmässä vaihdevuosiin liittyvät kuumat aallot ilmaantuivat aikaisemmin kuin kierukka -ryhmässä. Vastaavasti munasarjojen toimintaa kuvaavat seerumin merkkiaineet muuttuivat naisilla, joiden kohtu oli poistettu. Ilmiön saattaa selittää munasarjojen muuttunut verenkierto kohdunpoiston jälkeen. Koska munasarjatoiminnan hiipuessa luuntiheys alenee nopeasti, löydösten terveydellistä merkitystä arvioitiin mittaamalla myös tutkittavien luuntiheys. Lannerangan luuntiheyden havaittiin alentuneen kohdunpoisto-ryhmässä toisin kuin kierukkaryhmässä. Sukupuolitoimintojen suhteen ryhmät eivät eronneet toisistaan viisi vuotta hoidon jälkeen, vaan molemmat ryhmät olivat yhtä tyytyväisiä sukupuolielämäänsä ja kokivat saman verran sukupuolielämään liittyviä ongelmia. Vastaavasti yhdyntöjen lukumäärä oli keskimäärin sama. Tästä huolimatta hormonikierukkaa käyttävät naiset olivat tyytymättömämpiä kumppaniinsa kuin naiset, joiden kohtu oli poistettu. Havaintoa selitti hieman yllättäen tupakointi, eikä hormonikierukan käyttö. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, että kohdunpoisto saattaa heikentää munasarjatoimintaa. Hormonikierukalla vastaavaa vaikutusta ei todettu.