Surveillance in hereditary nonpolyposis colorectal cancer syndrome

Hereditary nonpolyposis colorectal cancer (HNPCC) is an inherited cancer predisposition syn-drome characterized by early onset colorectal cancer (CRC) and several other extra-colonic cancers, most commonly endometrial cancer (EC) and gastric cancer. Our aim was to evaluate the efficiency and results of the ongoing CRC and EC surveillance programs and to investigate the grounds for future gastric cancer screening by comparing the gastric biopsies of mutation positive and negative siblings in search for premalignant lesions. We also compared a new surveillance method, computerized tomographic colonoscopy (CTC) with optic colonoscopy. The patient material consisted of 579 family members from 111 Finnish HNPCC families al-most all harboring a known mismatch repair gene mutation. The efficacy of CRC and EC surveillance programs on HNPCC patients was evaluated by comparing the stage and survival of cancer cases detected with surveillance versus without. The performance of a new technique, CTC, was explored using a same-day colonoscopy as a reference standard. The use of intrauterine aspiration biopsies for EC surveillance was intro-duced for the first time in a HNPCC setting. Upper GI endoscopies were performed and biop-sies taken from mutation carriers and their mutation-negative siblings. The present surveillance program for CRC proved to be efficient. The CRC cases detected by surveillance were at a significantly more favorable stage than those in the non-surveilled group. This advantage was reflected in a significantly higher CRC-specific survival in the sur-veilled group. The performance of a new technique, CTC was found insufficient for polyp detection in this population in which every polyp, no matter the size, should be detected and removed. Colono-scopy was confirmed as a better surveillance modality than CTC. We could not observe any of the assumed differences in the gastric mucosa from mutation carriers and their mutation-negative siblings and no cases of gastric cancer were detected. The results gave no support for gastric surveillance. The EC surveillance program (transvaginal ultrasound and intra-uterine biopsy every 2-3 years) seemed to be efficient. It yielded several asymptomatic cancer cases and premalignant lesions. The stage distribution of the endometrial cancers in the group under surveillance tended to be more favorable than that of the mutation-positive, symptomatic EC patients who had no surveillance. None of the surveilled EC patients died of EC compared to six in the non-surveilled patients during the follow up. The improvement was, however, not statistically sig-nificant, thus far. Another observation was the good performance of endometrial aspiration biopsies used in this setting for the first time.

Seulontatutkimukset periytyvään paksusuolisyöpäsukuun kuuluvilla Periytyvälle, ei-polypoottiselle paksusuolisyöpäsyndroomalle (Hereditary nonpolyposis colorec-tal cancer, HNPCC ) on tyypillistä jo nuorella iällä merkittävästi suurentunut riski eri syöpiin, suurimpana paksu- ja peräsuolisyöpä, kohdun runko-osan syöpä ja mahalaukun syöpä. Väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää suomalaisen HNPCC syöpäseulonnan tehokkuutta paksu- ja peräsuolisyövän sekä kohtusyövän osalta vertaamalla seulonnassa löytyneitä syöpä-tapauksia oireiden takia, ilman seulontaa löytyneisiin. Vertasimme myös kahta eri suoliseulon-tametodia, tavallista paksusuolitähystystä tietokonepohjaiseen virtuaalitähystykseen siten, että toimenpiteet tehtiin sokkoutetusti peräkkäin. Kohtusyöpäseulonnassa käytettiin ensi kerran kohdun limakalvonäytteitä seulontametodina. Lisäksi selvitettiin, löytyykö mutaationkantajien ja heidän geeneiltään terveeksi todettujen sisarusten mahalaukun tähystyksessä otetuista näyt-teistä syövän esiasteita tai muita eroja, jotka antaisivat perusteen mahalaukun tähystysseulon-nan aloittamiselle. Väitöskirjan aineistona olivat soveltuvin osin Suomen HNPCC-rekisterin mutaationkantajat. Kaikenkaikkiaan lähes 600 henkilöä 111 HNPCC-suvusta oli mukana näissä tutkimuksissa. Seulonnan avulla löytyneet paksu- ja peräsuolisyövät olivat merkittävästi varhaisemman vai-heen kasvaimia kuin ilman seulontaa löydetyt ja kuolleisuus paksu- ja peräsuolisyöpään oli myös merkitsevästi vähäisempää seulontaryhmässä viitaten seulonnan tehokkuuteen. Koh-tusyövän suhteen havaittiin vastaava ero diagnoosihetken levinneisyydessä mutta kuolleisuu-dessa ei kuitenkaan nähty tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä. Gynekologisessa seulonnassa löytyi toistakymmentä uutta, oireetonta syöpätapausta ja myös syövän esiasteita viitaten seulonnan hyödyllisyyteen. Kohdun limakalvobiopsia osoittautui lupaavaksi seulonta-metodiksi. Tavallinen optinen paksusuolitähystys osoittautui vertailussa paremmaksi metodiksi polyyppeja etsiessä, koska virtuaalitähystyksen herkkyys pienten polyyppien havaitsemisessa oli huono. Mahalaukun tähystyksissä ja biopsioissa ei havaittu syöpiä, syöpien esiasteita tai mitään eroja limakalvopatologiassa mutaation kantajien ja heidän terveiden sisarustensa välillä joten tällä perusteella mahalaukkutähystysten järjestäminen seulontamielessä ei vaikuta hyö-dylliseltä.