Prevalence and determinants of respiratory symptoms, asthma, chronic bronchitis and allergic sensitization in Helsinki : A comparison between Finland, Sweden and Estonia. The FinEsS studies - Helsinki I
Contribuinte(s) |
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin Department of Allergy, Skin and Allergy Hospital, Department of Clinical Physiology and Nuclear Medicine and Department of Pulmonary Medicine, Helsinki University Central Hospital Lung and Allergy Research, National Institute of Environmental Medicine, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden |
---|---|
Data(s) |
18/08/2006
|
Resumo |
Objectives: To assess the prevalence and risk factor profiles of respiratory symptoms, asthma and chronic bronchitis in Helsinki, and to compare these results with those for Sweden and Estonia. Other important aims were to evaluate the prevalence and determinants of type 1 sensitization in Helsinki. Materials and methods: This presentation is a part of a large epidemiological study in Finland, Estonia and Sweden (FinEsS). The first part of the study consisted of a postal questionnaire in 1995-1996 distributed to subjects in eight study centres. The study population in each centre was a population-based random sample designed to be representative of the general population. The original study sample in Helsinki consisted of 8000 subjects aged 20-69 years, 6062 (76%) of whom participated. Comparisons between countries were based on a narrower age group, 20-64 years, since 64 years was the upper age limit used in the original study in Estonia. Thus, altogether 58 661 subjects aged 20-64 years were invited to participate in Finland, Sweden and Estonia, and 44 483 (76%) did so. The second part of the study was a clinical study with a structured interview, lung function measurements and skin-prick tests with 15 common allergens. This thesis reports only the results of the prick tests in Helsinki. Of the 1200 subjects invited to participate in Helsinki, 643 (54%) consented. Skin-prick tests were performed on subjects ≤ 60 years of age; thus, a total of 498 tests were done. Results: In Helsinki, the prevalence of physician-diagnosed asthma was 6.6% and of physician-diagnosed chronic bronchitis 3.7% among subjects aged 20-69 years. Comparison of the results between Finland, Sweden and Estonia in subjects 20-64 years of age revealed the highest prevalence of physician-diagnosed asthma in Sweden, 7.8%, while the prevalence in Finland was 5.9% and in Estonia 2.0% (p<0.001). The prevalence of physician-diagnosed asthma among those aged 20-29 years was 7.9% in Stockholm, 6.3% in Helsinki and 2.8% in Tallinn. Asthma-related symptoms were most common in Estonia, and among those with typical asthma symptoms the diagnosis of asthma was least likely in Estonia. Physician-diagnosed chronic bronchitis was reported to be 10.7% in Estonia, 3.1% in Sweden and 2.9% in Finland among subjects aged 20-64 years (p<0.001). Among those aged 20-29 years, 7.6% in Tallinn reported physician-diagnosed chronic bronchitis, while the prevalence estimates were 1.4% in Stockholm and 1.3% in Helsinki. The prevalence of smoking was similar for women in all three countries, around 30%, but large differences in smoking habits were present among men; 60% of Estonian, 39% of Finnish and 28% of Swedish men smoked. Skin-prick tests in Helsinki revealed a high prevalence of sensitization, 46.9%. For subjects aged 26-39 years, the prevalence was highest, 56.8%, and 23.7% were sensitized to at least four allergens. The most common sensitizing allergen was the dog. Sensitization to multiple allergens was associated with a high prevalence of asthma and allergic rhinitis. Conclusions: Compared with earlier Finnish studies, a higher prevalence of asthma and a lower prevalence of chronic bronchitis were found in Helsinki. The prevalence of physician-diagnosed chronic bronchitis was low in Helsinki, with only one-fifth of subjects fulfilling the symptom criteria for chronic bronchitis reporting having a diagnosis of chronic bronchitis. The prevalences of asthma and chronic bronchitis were similar in Finland and Sweden, but in Estonia physician-diagnosed asthma was less common and physician-diagnosed chronic bronchitis more common, particularly among young subjects. Further analyses revealed that the diagnosis of asthma was favoured in Finland and Sweden, while the diagnosis of chronic bronchitis was more likely in Estonia for subjects with the same symptoms. Allergic sensitization was common in Helsinki. Our findings of multiple sensitization also speak in favour of evaluating the degree of sensitization when assessing allergies. Aikuisväestön astma on yleistynyt Suomessa ja sitä sairastaa 6-7% aikuisista. Allergiataipumus on aikuisilla myös lisääntynyt: 47% helsinkiläisistä on ihopistokokeiden perusteella herkistyneitä yleisille allergiaa aiheuttaville tekijöille. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen esiintyvyys, 3-4%, on puolestaan laskenut aiempaan nähden, toisaalta vain 19% tähän viittaavia oireita ilmoittaneista oli saanut diagnoosin. Väitöstyö kuuluu FinEsS-tutkimusprojektiin, jonka tarkoituksena on selvittää ja seurata keuhko-oireiden, ahtauttavien keuhkosairauksien ja allergisen herkistymisen esiintyvyyttä ja riskitekijöitä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Tutkimus alkoi postikyselyllä syksyn 1995 ja kevään 1996 välisenä aikana kahdeksassa tutkimuskohteessa, joita olivat Helsingin ja Lapin lisäksi Tukholma, Örebro, Pohjois-Ruotsin Norrbotten, Tallinna, Saaremaa ja Narva. Kohderyhmänä Helsingissä oli 8000:n iältään 20-69-vuotiaan aikuisen satunnaisotos, josta 6062 (76%) osallistui. Väitöstyössä verrattiin eri alueiden tuloksia keskenään erityisesti riskitekijöiden ja diagnoosikäytäntöjen suhteen ikäryhmässä 20-64-vuotiaat yhteensä 44 483 vastauksen perusteella (76% kutsutuista). Jatkotutkimuksena Helsingissä tehtiin vuosien 2001-2003 aikana satunnaisesti valituille tutkittaville haastattelu, allergiataipumuksen selvittämiseksi prick-ihopistokoe 15 allergeenilla ja keuhkotoimintakokeita kuten spirometria ja bronkodilataatiokoe, histamiinialtistuskoe, uloshengityksen typpioksidipitoisuuden mittaus ja hengitysäänianalyysi. Ihopistokoe tehtiin yhteensä 498 tutkittavalle. Keuhkotoimintakokeiden tuloksia ei esitetä tässä väitöstyössä. Astma on viime vuosikymmeninä yleistynyt Suomessa muiden länsimaiden tasolle. Verratessa kaikkien tutkimuskeskusten tuloksia lääkärin toteaman astman esiintyvyys oli 7.8% Ruotsissa, 5.9% Suomessa ja 2.0% Virossa ikäryhmässä 20-64-vuotiaat (p<0.001). Astmaoireet olivat kuitenkin yleisimpiä Virossa ja kävi ilmi, että merkittävä osa astmatyyppisistä oireista ilmoittaneista oli siellä saanut kroonisen keuhkoputkitulehduksen diagnoosin. Lääkärin toteamaa kroonista keuhkoputkitulehdusta ilmoitti sairastavansa 3.1% Ruotsissa, 2.9% Suomessa ja 10.7% Virossa samassa ikäryhmässä (p<0.001). Vastaavanlaiset erot olivat todettavissa 20-30-vuotiailla. Tulokset viittaavat siihen, että 90-luvun puolivälissä diagnoosikäytännöt poikkesivat toisistaan verrattaessa Viroa Suomeen ja Ruotsiin. Kroonisen keuhkoputkitulehduksen osalta esiintyi alidiagnostiikkaa Suomessa ja Ruotsissa. Ihopistokokeen perusteella herkistyneiden osuus Helsingissä oli 47% ja ikäryhmässä 26-39-vuotiaat 57%. Koira, kissa ja koivu olivat suuruusjärjestyksessä yleisimmät reaktioita aiheuttaneet allergeenit. Alle 40-vuotiaiden ikäryhmässä 42% herkistyneistä reagoi vähintään neljälle allergeenille vastaten neljäsosaa koko ikäryhmästä. Positiivisten ihotestitulosten lukumäärän lisääntyessä allergisen nuhan ja astman esiintyvyys kasvoi tilastollisesti merkitsevästi (p<0.001). |
Identificador |
URN:ISBN:952-10-3315-0 |
Idioma(s) |
en |
Publicador |
Helsingin yliopisto University of Helsinki Helsingfors universitet |
Relação |
Yliopistopaino: 2006 URN:ISBN:952-92-0688-7 |
Direitos |
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. |
Palavras-Chave | #lääketiede |
Tipo |
Väitöskirja (artikkeli) Doctoral dissertation (article-based) Doktorsavhandling (sammanläggning) Text |