The ecology of the mountain hare (Lepus timidus L.) in managed boreal forests: habitat associations at different forest scales

Aims of this thesis This study is part of a larger hare project in Finland, which provides answers to basic ecological questions regarding the mountain hare. This study of the ecology of the mountain hare focuses in particular on different levels of managed boreal forest. The feeding habits and intensity of mountain hares in winter are explored, and the connections between mountain hares versus the forest structure are also studied (e.g. habitat use and the importance of different forest layers for hares). The use of the environment by hares at the landscape level was examined (forest patch structures), and the home ranges of mountain hares were studied. Finally, the productivity and survival rate of mountain hare populations were also studied (discussion e.g. predator effects on hare populations). Conclusions Feeding intensity seemed to be highest in the spring-winter, when home ranges were also largest. Favourable food species are covered by snow in winter and the mobility of hares is highest during late winter. A shortage of suitable food species may be problematic for hares, especially during the winter period. In this study mountain hares preferred a dense shrub layer at local level and deciduous and mixed tree forest over coniferous forest at the landscape level. Food and shelter are vital for hares and the preference for particular habitats may also affect the population dynamics of the mountain hare. It would be possible to improve the quality of food and shelter or at least prevent the most negative habitat changes through forest management. At a local level it is also possible to add supplementary food for hares through the winter period. The intensive clearing of young sapling stands and especially the removal of deciduous shrubs and trees reduces the quality of habitats for the mountain hare. Mountain hares primarily live in forest habitat and it is possible that changes in the forest structure play a crucial role in mountain hare habitat preference. Ecological knowledge of the mountain hare is vital to create habitat structure more suitable for the species. More deciduous trees should be saved in managing forests and the mechanical clearing of the shrub layer should be done carefully.

Metsäjäniksen ekologiaa boreaalisissa talousmetsissä: habitaatin käyttö metsän eri kerroksissa Tässä tutkimustyössä liikutaan ekologisella tasolla ja tutkimuksen tavoitteena olikin tuottaa perusbiologista tietoa jota voitaisiin hyödyntää käytännön tasolla niin metsätalouden suunnittelussa kuin metsästysseurojen käytännön riistanhoidossa. Metsäjäniksen yksityiskohtaista ravinnonvalintaa on tutkittu varsin perusteellisesti niin Suomessa kuin muuallakin. Sensijaan metsäkuviotasolla tapahtuvaa habitaatin eli elinympäristön valintaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu. Metsäjänikselle soveltuvan yleisen habitaattirakenteen tiedostaminen on kuitenkin ensisijaisen tärkeää. Tämä luo pohjan, jota on mahdollista toteuttaa metsätaloussuunnittelussa ja ohjata metsätaloutta entistä enemmän riistaystävälliseen suuntaan. Elinpiirialueen hahmottaminen on myös tärkeää jotta pystytään paikallistamaan yksittäisten jänisten ydinalueen kasvirakenne kuten tässä työssä on tehty. Jäniksen populaatiodynamiikan tarkastelu puoltaa myös paikkansa kun tutkitaan nimenomaan jäniksen perusekologiaa. Kyseinen tutkimustyö on antanut selviä viitteitä siitä, että metsäjänis hakee elinympäristöltään sekä ravintoa että suojaa. Tiheät, nuoret lehtipuu- ja sekametsät nousevat havupuumetsiköiden yläpuolelle. Tämä kuulostaa varsin loogiselta, pystyväthän lehtipuut tarjoamaan mieluista ravintoa metsäjäniksille. Tutkimus on luonut peruspohjaa ajatukselle, että metsälötasolla sekapuuston suosiminen olisi ehkä parempi vaihtoehto monokulttuurin sijaan. Biologinen monimuotoisuus sekapuuston muodossa luo varmastikin myös ekologisesti kestävämmän pohjan eri eliö- ja kasvilajeille. Kaikki tarvitsevat kaikkea. Perustutkimuksen antama tietous on ensisijaisen tärkeää jatkotutkimuksille. Ilman perustutkimuksen tuottamaa tietoa on vaikea tarkastella syvempiä asiakokonaisuuksia. Vankka perustietous luo pohjan ja ulottaa juurensa uusille poikkitieteellisille aloille joita tutkimuksessa aina tarvitaan. Tämän työn tulosten käytännön sovelluksissa on kuitenkin omat ongelmansa. Suomen maanomistus ja sitä kautta metsien omistussuhteet ovat varsin kirjavia. Sekä yhtiöiden että yksityisten metsätaloudessa on käytössä ajan tasalla olevat metsätaloussuunnitelmat mutta ne pohjautuvat useimmiten puuntuotollisiin arvoihin. Voidaankin kysyä, missä vaiheessa riista otetaan huomioon kun suunnitellaan metsätaloutta. Riistanhoito ja elinympäristöjen parantaminen ei voi pohjautua pelkästään metsästykseen. Metsästyksellä säädetään riistakantoja, mutta esim. pienriistan kuten myös jäniksen osalta Suomen metsät voisivat ylläpitää korkeampaakin populaatiotiheyttä ilman että siitä on näkyvää haittaa esim. metsätaloudelle. Tosin hieman orastavaa vihreää valoa on ollut havaittavissa myös riistan elinympäristöjen hoidossa. Usein vaaditaan kuitenkin kannan romahdusmainen vajoaminen ennenkuin havahdutaan etsimään riistanhoidollisia ratkaisuja. Metsäjäniksellä tällaisia erityisen heikkoja jaksoja ei ole ollut Suomessa; parempi kuitenkin näin.