Context-dependent mate choice in the sand goby, Pomatoschistus minutus

The results presented in this thesis show that all females of a given population do not necessarily choose similar mating partners. Specifically, partner preferences of a fish, the sand goby (Pomatoschistus minutus), varied among individual females and depended on the social context at the time of choice. I also show that females assess multiple mate choice cues simultaneously; partner preferences were based more strongly on an interaction effect between different choice cues than on any individual cue. Furthermore, I found that preferred matings involved fitness benefits in the form of increased offspring success, but these benefits were not significantly affected by mate compatibility. Hence, mate choice for partner compatibility does not appear to be an important determinant of the observed variation in female mate preferences in this species. The context-dependency of female mating preferences revealed is relevant to how genetic variation in sexually selected traits might be maintained: as the mating success of a certain male type varies according to the choice context, directional sexual selection on male traits is shown to be less intense than generally thought making for a slower loss of genetic variation in these traits. Mating preferences of sand gobies were assessed by giving females a binary choice between males that differed in body size and/or other focus traits. These association preferences were found to be sexually motivated, repeatable and to correspond to actual mating decisions.

Väitöskirjassani osoitan, että kaikki naaraat eivät aina suosi samanlaisia koiraita pariutumiskumppaneikseen. Naaraiden välillä on yksilöllisiä eroja siinä millaisia koiraita ne suosivat ja lisäksi ympäristöolosuhteet voivat vaikuttaa parinvalintakriteereihin. Naaraat nimittäin suosivat kookkaampia partnereita koiraiden välisen kilpailun ollessa voimakasta kuin heikkoa. Paria valitessaan naaraat myös punnitsevat useampia valintakriteerejä samanaikaisesti siten, että kriteerien väliset vuorovaikutukset voivat olla valinnan kannalta tärkeämpiä kuin koiraan yksittäiset ominaisuudet. Lisäksi havaitsin, että jälkeläiset selviytyvät paremmin isän ollessa suosittu kuin epäsuosittu kumppani. Vanhempien välinen yhteensopivuus ei sen sijaan näytä vaikuttavan jälkeläisten selviytymiseen. Käytin mallieläimenä hietatokkoa (Pomatoschistus minutus), joka on erittäin yleinen matalien vesien kalalaji Suomen rannikolla. Testasin hietatokkonaaraiden pariutumismieltymyksiä akvaariossa antamalla niiden valita läpinäkyvän seinän takaa kahdesta koiraasta, jotka erosivat toisistaan koon, pesäpaikan tai muun tutkittavan ominaisuuden suhteen. Osoitin menetelmän luetettavaksi, sillä naaraiden mieltymykset pysyivät samanlaisina testikertojen välillä sekä naaraat yleensä pariutuvat suosimiensa koiraiden kanssa, kun mahdollisuus pariutumiseen annettiin. Väitöskirjani tuloksilla on annettavaa pitkään jatkuneeseen tieteelliseen keskusteluun siitä, mikä ylläpitää geneettistä vaihtelua seksuaalivalinnan kohteena olevissa koiraiden ominaisuuksissa. Jos kaikki naaraat aina suosisivat samaa koirastyyppiä, ajan myötä kaikkien koiraiden voitaisiin odottaa täyttävän naaraiden kriteerit, eikä valikointi koiraiden välillä siten olisi enää kannattavaa. Tuloksieni mukaan naaraiden mieltymykset eivät kuitenkaan ole näin yksioikoisia ja siten yksilölliset erot, ympäristöolosuhteiden vaikutus sekä valinnan kohteena olevien ominaisuuksien väliset yhteisvaikutukset tulisi ottaa huomioon naaraiden partnerimieltymyksiä tutkittaessa. Tieto lisääntymiskäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä on paitsi mielenkiintoista myös hyödyksi ylläpidettäessä uhanalaisia tai ihmisen hyödyntämiä eläinpopulaatioita. Väittelijä valmistui ylioppilaaksi Tampereen klassillisesta lukiosta 1993 ja maisteriksi Helsingin yliopistosta 2001.