The Macroeconomic Effects of Fiscal Policy in a Small Open Economy under a Flexible Exchange Rate Regime

This licentiate's thesis analyzes the macroeconomic effects of fiscal policy in a small open economy under a flexible exchange rate regime, assuming that the government spends exclusively on domestically produced goods. The motivation for this research comes from the observation that the literature on the new open economy macroeconomics (NOEM) has focused almost exclusively on two-country global models and the analyses of the effects of fiscal policy on small economies are almost completely ignored. This thesis aims at filling in the gap in the NOEM literature and illustrates how the macroeconomic effects of fiscal policy in a small open economy depend on the specification of preferences. The research method is to present two theoretical model that are extensions to the model contained in the Appendix to Obstfeld and Rogoff (1995). The first model analyzes the macroeconomic effects of fiscal policy, making use of a model that exploits the idea of modelling private and government consumption as substitutes in private utility. The model offers intuitive predictions on how the effects of fiscal policy depend on the marginal rate of substitution between private and government consumption. The findings illustrate that the higher the substitutability between private and government consumption, (i) the bigger is the crowding out effect on private consumption (ii) and the smaller is the positive effect on output. The welfare analysis shows that the less fiscal policy decreases welfare the higher is the marginal rate of substitution between private and government consumption. The second model of this thesis studies how the macroeconomic effects of fiscal policy depend on the elasticity of substitution between traded and nontraded goods. This model reveals that this elasticity a key variable to explain the exchange rate, current account and output response to a permanent rise in government spending. Finally, the model demonstrates that temporary changes in government spending are an effective stabilization tool when used wisely and timely in response to undesired fluctuations in output. Undesired fluctuations in output can be perfectly offset by an opposite change in government spending without causing any side-effects.

Tämä lisensiaatintutkimus tutkii finanssipolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia pienessä avoimessa taloudessa, joka on kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä, olettaen julkisen kulutuksen kohdistuvan kokonaan kotimaisiin hyödykkeisiin. Motivaatio tähän tutkimukseen tulee havainnosta, että uusi avoimen makrotalouden tutkimus on keskittynyt lähes yksinomaan kahden suuren maan malleihin, ja analyysit finanssipolitiikan vaikutuksista pienissä talouksissa ovat jääneet lähes kokonaan huomiotta. Tämä tutkimus pyrkii täyttämään ilmeistä vajetta kirjallisuudessa ja analysoi kuinka finanssipolitiikan makrotaloudelliset vaikutukset pienessä avoimessa taloudessa riippuvat kuluttajien preferenssien spesifioinnista. Tutkimusmenetelmänä on esittää kaksi teoreettista mallia, jotka ovat laajennuksia Obstfeldin ja Rogoffin (1995, Appendix) esittämään malliin. Ensimmäinen malli tutkii finanssipolitiikan makrotaloudellisia vaikutuksia käyttämällä mallia, jossa yksityinen ja julkinen kulutus ovat substituutteja. Mallin avulla tutkitaan kuinka finanssipolitiikan vaikutukset riippuvat yksityisen ja julkisen kulutuksen substituutiojoustosta. Malli tarjoaa intuitiivisia ennusteita siitä, kuinka finanssipolitiikan vaikutukset riippuvat ko. joustosta. Mallin keskeinen tulos on, että mitä suurempi substituutiojousto yksityisen ja julkisen kulutuksen välillä, (i) sitä suurempi syrjäytymisvaikutus julkisilla menoilla on yksityiseen kulutukseen (ii) ja sitä vähemmän julkisen menot lisäävät tuotantoa. Hyvinvointianalyysi tuo esiin, että mitä suurempi substituutiojousto yksityisen ja julkisen kulutuksen välillä sitä vähemmän julkisten menojen lisäys vähentää yksityistä hyvinvointia. Tutkimuksen toinen malli analysoi sitä kuinka finanssipolitiikan vaikutukset makrotaloudellisiin muuttujiin riippuvat substituutiojoustosta avoimen ja suljetun sektorien hyödykkeiden kulutuksen välillä. Tästä mallista käy ilmi, että tämä substituutiojousto on keskeinen muuttuja selittämän valuuttakurssin, vaihtotaseen ja tuotannon muutoksia kun julkisia menoja lisätään pysyvästi. Lisäksi malli osoittaa, että väliaikaisen julkisten menojen lisäyksen aiheuttavat vaikutukset ovat riippumattomia ko. substituutiojoustosta, ja väliaikainen julkisen menojen muutos on tehokas stabilisaatioväline epämieluisten tuotannon vaihteluiden tasoittamiseen. Väliaikaisella julkisten menojen muutoksella voidaan epämieluisat tuotannon vaihtelut stabilisoida kokonaan aiheuttamatta lainkaan sivuvaikutuksia.