Essays on Labor Market Frictions, Technological Change and Macroeconomic Fluctuations

The dissertation consists of an introductory chapter and three essays that apply search-matching theory to study the interaction of labor market frictions, technological change and macroeconomic fluctuations. The first essay studies the impact of capital-embodied growth on equilibrium unemployment by extending a vintage capital/search model to incorporate vintage human capital. In addition to the capital obsolescence (or creative destruction) effect that tends to raise unemployment, vintage human capital introduces a skill obsolescence effect of faster growth that has the opposite sign. Faster skill obsolescence reduces the value of unemployment, hence wages and leads to more job creation and less job destruction, unambiguously reducing unemployment. The second essay studies the effect of skill biased technological change on skill mismatch and the allocation of workers and firms in the labor market. By allowing workers to invest in education, we extend a matching model with two-sided heterogeneity to incorporate an endogenous distribution of high and low skill workers. We consider various possibilities for the cost of acquiring skills and show that while unemployment increases in most scenarios, the effect on the distribution of vacancy and worker types varies according to the structure of skill costs. When the model is extended to incorporate endogenous labor market participation, we show that the unemployment rate becomes less informative of the state of the labor market as the participation margin absorbs employment effects. The third essay studies the effects of labor taxes on equilibrium labor market outcomes and macroeconomic dynamics in a New Keynesian model with matching frictions. Three policy instruments are considered: a marginal tax and a tax subsidy to produce tax progression schemes, and a replacement ratio to account for variability in outside options. In equilibrium, the marginal tax rate and replacement ratio dampen economic activity whereas tax subsidies boost the economy. The marginal tax rate and replacement ratio amplify shock responses whereas employment subsidies weaken them. The tax instruments affect the degree to which the wage absorbs shocks. We show that increasing tax progression when taxation is initially progressive is harmful for steady state employment and output, and amplifies the sensitivity of macroeconomic variables to shocks. When taxation is initially proportional, increasing progression is beneficial for output and employment and dampens shock responses.

Väitöskirja koostuu johdannon lisäksi kolmesta esseestä, jotka tarkastelevat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia, teknistä kehitystä sekä makrotaloudellisia vaihteluita. Esseissä sovelletaan ja laajennetaan teoreettisia etsintä-kohtaantomalleja. Ensimmäisessä esseessä tarkastellaan talouskasvun vaikutuksia työttömyyteen ns. vuosikertamallilla. Tekninen kehitys johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen ja vanhojen tuhoutumiseen (ns. luova tuho), kun uudet teknologiavuosikerrat syrjäyttävät edeltäjiään. Teknisen kehityksen nopeutuminen johtaa pääoman nopeampaan vanhenemiseen, työpaikkojen lyhyempään kestoon ja korkeampaan työttömyyteen. Mallia laajennetaan siten, että työntekijöiden työssään kartuttama osaaminen on vain osittain käytettävissä uutta teknologiaa hyödyntävissä työpaikoissa. Tulokset osoittavat kasvun kiihtymisen johtavan pääoman vanhenemisen vaikutuksen ohella osaamisen nopeampaan rapautumiseen. Tämä heikentää työntekijöiden arvoa työmarkkinoilla ja hillitsee palkkakehitystä, johtaen työpaikkojen pidempään kestoon ja alhaisempaan työttömyyteen. Toisessa esseessä tutkitaan teknisen kehityksen vaikutusta työntekijöiden työllistymiseen koulutustaan vastaavasti sekä työttömyyden kohdentumiseen. Mallissa korkeammin koulutetut työntekijät soveltuvat niin korkean kuin matalan koulutustason vaativiin työpaikkoihin, kun matalammin koulutetut soveltuvat ainoastaan jälkimmäisen tyyppisiin työpaikkoihin. Tekninen kehitys johtaa tuottavuuserojen kasvuun työpaikkojen välillä, sekä korkeamman koulutustason hankkimisen kustannuksen kasvuun. Nämä vaikutukset heijastuvat myös palkkoihin sekä erityyppisten työntekijöiden ja työpaikkojen tarjontaan. Teknisen kehityksen vaikutus työllistymisen ja työttömyyden kohdentumiseen riippuu mallissa keskeisesti koulutuskustannuksista. Sen sijaan työttömyysasteen muutoksiin teknisellä kehityksellä ja koulutuskustannuksilla on mallissa vähäinen merkitys. Kolmannessa esseessä tarkastellaan verojen ja työmarkkinakitkojen vaikutuksia työllisyyteen ja makrotaloudellisten sokkien välittymiseen. Etsintäkitka työmarkkinoilla johtaa talouden verkkaiseen sopeutumi-seen suhdannesokkeihin. Veroinstrumentit määräävät sen kuinka suuri osa sokeista välittyy palkkoihin ja kuinka suuri osa työpaikkojen syntymiseen ja tuhoutumiseen. Kun verotus on alun perin progressiivista, progression kiristäminen on haitallista niin työllisyyden kuin kokonaistuotannon kannalta, ja talouden herkkyys sokkeihin kasvaa. Kun verotus on alun perin suhteellista, sen kiristämisen on hyväksi niin työllisyyden kuin kokonaistuotannon kannalta, ja talouden herkkyys sokkeihin vähenee.