Essays on Misplanning Wealth and Health: A Behavioural Approach

The dissertation consists of three essays on misplanning wealth and health accumulation. The conventional economics assumes that individual's intertemporal preferences are exponential (exponential preferences, EP). Recent findings in behavioural economics have shown that, actually, people do discount near future relatively heavier than distant future. This implies hyperbolic intertemporal preferences (HP). Essays I and II concentrate especially on the effects of a delayed completion of tasks, a feature of behaviour that HP enables. Essay III uses current Finnish data to analyse the evolvement of the quality adjusted life years (QALYs) and inconsistencies in measuring that. Essay I studies the existence effects of a lucrative retirement savings program (SP) on the retirement savings of different individual types having HP. If the individual does not know that he will have HP also in the future, i.e. he is the naïve, for certain conditions, he delays the enrolment on SP until he abandons it. Very interesting finding is that the naïve retires then poorer in the presence than in the absence of SP. For the same conditions, the individual who knows that he will have HP also in the future, i.e. he is the sophisticated, gains from the existence of SP, and retires with greater retirement savings in the presence than in the absence of SP. Finally, capabilities to learn from past behaviour and about intertemporal preferences improve possibilities to gain from the existence but an adequate time to learn must be then guaranteed. Essay II studies delayed doctor's visits, theirs effects on the costs of a public health care system and government's attempts to control patient behaviour and fund the system. The controlling devices are a consultation fee and a deductible for that. The deductible is effective only for a patient whose diagnosis reveals a disease that would not get cured without the doctor's visit. The naives delay their visits the longest while EP-patients are the quickest visitors. To control the naives, the government should implement a low fee and a high deductible, while for the sophisticates the opposite is true. Finally, if all the types exist in an economy then using an incorrect conventional assumption that all individuals have EP leads to worse situation and requires higher tax rates than assuming incorrectly but unconventionally that only the naives exists. Essay III studies the development of QALYs in Finland 1995/96-2004. The essay concentrates on developing a consistent measure, i.e. independent of discounting, for measuring the age and gender specific QALY-changes and their incidences. For the given time interval, use of a relative change out of an attainable change seems to be almost intact to discounting and reveals that the greatest gains are for older age groups.

Väitöskirjan kolme esseetä käsittelevät varallisuuden ja terveyden elinkaarisuunnittelun aikaepäjohdonmukaisuuksia ja ongelmia. Perinteisessä taloustieteessä yksilöiden oletetaan arvottavan (diskonttaavan) tulevaisuutta vakioisella diskonttoasteella (eksponentiaaliset preferenssit, EP). Behavioristinen taloustiede on kuitenkin osoittanut yksilöiden diskonttaavan lähitulevaisuutta suhteellisesti vahvemmin kuin kauempana olevaa tulevaisuutta (hyperboliset preferenssit, HP). Esseissä I ja II keskitytään erityisesti tästä aiheutuvan viivyttelykäyttäytymisen vaikutuksiin. Esseessä III tarkastellaan laatupainotettujen elinkaarihyötyjen ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä muutoksia ja muutosten mittaamiseen liittyviä epäjohdonmukaisuuksia. Esseessä I tarkastellaan eläkesäästöohjelman (EO) negatiivisia vaikutuksia erilaisten HP-yksilöiden kulutus-säästämiskäyttäytymiseen. Yksilöt, jotka eivät tiedä olevansa HP-yksilöitä myös tulevaisuudessa (naiivi), päätyvät tietyssä tilanteessa viivyttelemään EOn aloittamista ja eläköityvät vähävaraisempina kuin jos EOta ei olisi lainkaan olemassa. Yksilöt, jotka tietävät olevansa HP-yksilöitä myös tulevaisuudessa (sofistikoitunut), hyötyvät EOn olemassa olosta eläkesäästöillä mitattuna. Mahdollisuus oppia aikapreferensseistään lisää mahdollisuuksia hyötyä EOn olemassa olosta, mutta oppimiselle on taattava riittävä aika. Esseessä II tarkastellaan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän rahoitusvaihtoehtojen ja HP- sekä EP-potilaiden hoitoon hakeutumisen viivyttelyä. HP-potilaiden oletetaan olevan naiiveja tai sofistikoituneita (kuten Esseessä I). Potilaiden hakeutumista hoitoon ohjataan konsultaatiomaksulla ja siihen liittyvän hyvitysosuuden liittämisellä käynnin välttämättömyyteen. EP-potilaat hakeutuvat hoitoon nopeimmin ja naiivit viivyttelevät pisimpään. Naiivien oikea-aikaista hoitoon hakeutumista tulisi kannustaa alhaisella konsultaatiomaksulla sekä korkealla omavastuuosuudella ja sofistikoituneita päinvastoin. Havaitaan, että jos yhteiskunnassa on kaikkia potilastyyppejä, konventionaalinen ja virheellinen oletus, että kaikki potilaat ovat EP-potilaita johtaa huonompaan tilanteeseen ja korkeampiin veroasteisiin kuin virheellinen mutta epäkonventionaalinen oletus pelkkien naiivien HP-potilaiden olemassa olosta. Esseessä III tarkastellaan laatupainotettujen elinkaarihyötyjen sukupuoli- ja ikäryhmittäisiä muutoksia Suomessa 1995/96-2004. Erityisesti tarkastellaan mahdollisuutta mitata muutoksia diskonttauksen vaikuttamatta muutosten ryhmittäiseen kohdentumiseen. Edustavaa aineistoa käyttäen havaitaan, että mittaamalla saavutetun muutoksen suhteellista osuutta tavoitteellisesta muutoksesta, muutokset kohdentuvat samansuuntaisesti riippumatta valitusta tulevaisuuden arvostuksesta. Suurimmat tarkasteluajanjakson (positiiviset) muutokset ovat kohdentuneet vanhusväestölle.