Strategic Information Acquisition: Applications to Herding and Auctions

The information that the economic agents have and regard relevant to their decision making is often assumed to be exogenous in economics. It is assumed that the agents either poses or can observe the payoff relevant information without having to exert any effort to acquire it. In this thesis we relax the assumption of ex-ante fixed information structure and study what happens to the equilibrium behavior when the agents must also decide what information to acquire and when to acquire it. This thesis addresses this question in the two essays on herding and two essays on auction theory. In the first two essays, that are joint work with Klaus Kultti, we study herding models where it is costly to acquire information on the actions that the preceding agents have taken. In our model the agents have to decide both the action that they take and additionally the information that they want to acquire by observing their predecessors. We characterize the equilibrium behavior when the decision to observe preceding agents' actions is endogenous and show how the equilibrium outcome may differ from the standard model, where all preceding agents actions are assumed to be observable. In the latter part of this thesis we study two dynamic auctions: the English and the Dutch auction. We consider a situation where bidder(s) are uninformed about their valuations for the object that is put up for sale and they may acquire this information for a small cost at any point during the auction. We study the case of independent private valuations. In the third essay of the thesis we characterize the equilibrium behavior in an English auction when there are informed and uninformed bidders. We show that the informed bidder may jump bid and signal to the uninformed that he has a high valuation, thus deterring the uninformed from acquiring information and staying in the auction. The uninformed optimally acquires information once the price has passed a particular threshold and the informed has not signalled that his valuation is high. In addition, we provide an example of an information structure where the informed bidder initially waits and then makes multiple jumps. In the fourth essay of this thesis we study the Dutch auction. We consider two cases where all bidders are all initially uninformed. In the first case the information acquisition cost is the same across all bidders and in the second also the cost of information acquisition is independently distributed and private information to the bidders. We characterize a mixed strategy equilibrium in the first and a pure strategy equilibrium in the second case. In addition we provide a conjecture of an equilibrium in an asymmetric situation where there is one informed and one uninformed bidder. We compare the revenues that the first price auction and the Dutch auction generate and we find that under some circumstances the Dutch auction outperforms the first price sealed bid auction. The usual first price sealed bid auction and the Dutch auction are strategically equivalent. However, this equivalence breaks down in case information is acquired during the auction.

Taloustieteen malleissa oletetaan usein, että päättäjien hallussa oleva informaatio on eksogeenisesti annettu eivätkä päätöksentekijät voi hankkia informaatiota lisää tai parantaa sen laatua. Tässä väitöskirjassa tästä oletuksesta luovutaan. Väitöskirja tarkastelee tasapainokäyttäytymistä, kun päätöksentekijöiden on päätettävä myös mitä informaatiota hankkia ja millä hetkellä tämä informaatio hankitaan. Väitöskirja tarkastelee näitä kysymyksiä laumakäyttäytymis- ja huutokauppamalleissa. Ensimmäiset kaksi esseetä, jotka ovat yhteistyötä Klaus Kultin kanssa, käsittelevät laumakäyttäytymistä, kun edeltävien agenttien tekojen havainnoinnilla oletetaan olevan kustannus. Näissä esseissä päätöksentekijöiden tulee päättää ensin informaation hankkimisesta ja sen jälkeen tuotteen hankkimisesta hyödyntäen edeltäjien käyttäytymisestä saatua informaatiota. Esseissä luonnehditaan tasapaino käyttäytyminen ja näytetään miten tasapainokäytös voi poiketa standardi tapauksesta, jossa kaikkien edeltävien agenttien teot oletetaan vapaasti havainnoitaviksi. Loppuosa väitöskirjasta tarkastelee kahta dynaamista huutokauppaa: englantilaista ja hollantilaista huutokauppaa. Kahdessa viimeisessä esseessä tarkastellaan tilanteita, joissa ostaja(t) eivät tiedä omaa arvostustaan huutokaupan kohteelle, ja voivat hankkia informaation arvostuksestaan pienellä kustannuksella huutokaupan aikana. Me keskitymme riippumattomien ja yksityisten arvostusten tapaukseen. Kolmannessa esseessä luonnehditaan tasapainokäyttäytyminen englantilaisessa huutokaupassa, jossa on sekä informoituja että ei-informoituneita ostajia. Me näytämme, että informoitu ostaja voi tehdä hyppytarjouksen ja näin signaloida, että hänen arvostuksensa on korkea. Signaloinnin tarkoitus on saada ei-informoitu perääntymään huutokaupasta ja jättämään informaatio hankkimatta. Ei-informoitu hankkii informaation arvostuksestaan, kun hinta ylittää tietyn kynnysarvon eivätkä informoidut ostajat ole signaloineet hyppäämällä. Lisäksi esitämme esimerkin informaatiorakenteesta, jossa informoitu ostaja tekee useita hyppyjä. Neljäs essee tutkii hollantilaista huutokauppaa. Me tarkastelemme tilannetta, missä kukaan ostajista ei tiedä arvostustaan huutokaupan alussa. Essee käsittelee kahta tapausta, joista toisessa kaikilla ostajilla on sama informaation hankintakustannus. Toisessa tapauksessa informaation hankintakustannus on ostajien yksityistä tietoa ja riippumattomasti jakautunut. Me luonnehdimme sekastrategiatasapainon ensimmäisessä ja puhtaiden strategioiden tasapainon jälkimmäisessä tapauksessa. Lisäksi esitämme konjektuurin tasapainolle epäsymmetrisessä tilanteessa, jossa vain toinen ostajista toinen ei tiedä arvostustaan huutokaupan alussa. Vertaamme hollantilaisen ja ensimmäisen hinnan huutokaupan generoimia tuloja ja näytämme esimerkin avulla, että hollantilainen huutokauppa voi tuottaa ensimmäisen hinnan huutokauppaa suuremmat tulot. Tavallisessa tapauksessa ensimmäisen hinnan huutokauppa ja hollantilainen huutokauppa ovat strategisesti ekvivalentit, mutta tämä ekvivalenssi ei pidä paikkaansa, jos informaatiota hankitaan huutokaupan aikana.