The Politics of Pulp Investment and the Brazilian Landless Movement (MST)

The Politics of Pulp Investment and the Brazilian Landless Movement (MST) The paper industry has been moving more heavily to the global South at the beginning of the 21st century. In a number of cases the rural populations of the global South have engaged in increasingly important resistance in their scuffle with the large-scale tree plantation-relying pulp investment model. The resistance had generally not yet managed to slow down Southern industrial tree plantation expansion until 2004. After all, even the MST, perhaps the strongest of the Southern movements, has limited power in comparison to the corporations pushing for plantation expansion. This thesis shows how, even against these odds, depending on the mechanisms of contention and case-specific conflict dynamics, in some cases the movements have managed to slow and even reverse plantation expansion. The thesis is based on extensive field research in the Brazilian countryside. It outlines a new theory of contentious agency promotion, emphasizing its importance in the shaping of corporate resource exploitation. The thesis includes a Qualitative Comparative Analysis of resistance influence on the economic outcomes of all (14) Brazilian large-scale pulp projects between 2004-2008. The central hypothesis of the thesis is that corporate resource exploitation can be slowed down more effectively and likely when the resistance is based on contentious agency. Contentious agency is created by the concatenation of five mutually supporting mechanisms of contention: organizing and politicizing a social movement; heterodox framing of pulp projects; protesting; networking; and embedding whilst maintaining autonomy. The findings suggest that contentious agency can slow or even reverse the expansion of industrial plantations, whereas when contentious agency promotion was inactive, fast or even unchecked plantation expansion was always the outcome. The rule applied to all the assessed 14 pulp conflict cases. The hypothesis gained strong support even in situations where corporate agency promotion was simultaneously active. In previous studies on social movements, there has been a lack of contributions that help us understand the causal mechanisms of contention influencing economic outcomes. The thesis answers to the call by merging a Polanyian analysis of the political economy with the Dynamics of Contention research program and making a case for the impact of contentious agency on capital accumulation. The research concludes that an efficient social movement can utilize mechanisms of contention to promote the potential of activism among its members and influence investment outcomes. Protesting, for example via pioneering land occupations, seemed to be particularly important. Until now, there has been no comprehensive theory on when and how contentious agency can slow down or reverse the expansion of corporate resource exploitation. The original contribution of this research is to provide such a theory, and utilize it to offer an extensive explanation on the conflicts over pulp investment in Brazil, the globalization of the paper industry, and slowing of industrial plantation expansion in the global South.

Selluinvestointien politiikka ja Brasilian Maattomien liike (MST) Paperiteollisuus on aloittanut voimakkaan siirtymisen globaaliin etelään viimeisen vuosikymmenen saatossa. Useat laajat, teollisiin puupeltoihin perustuvat selluhankkeet ovat kohdanneet yhä merkittävämpää etelän maaseutuväestön vastustusta. Vuoteen 2004 mennessä vastarinta ei ollut yleisesti onnistunut hidastamaan teollisten puupeltojen leviämistä. Tämä on ymmärrettävää, sillä jopa etelän ehkä vahvimman kansanliikkeen, 1v5 miljoonan maattoman brasilialaisen maatyöläisen muodostaman MST:n valta on rajallista verrattuna plantaaseja laajentavien suuryhtiöiden voimaan. Tämä väitöskirja osoittaa, kuinka tästä huolimatta kansanliikkeet ovat joissain tapauksissa, riippuen kiistelymekanismeista ja tapauskohtaisesta konfliktidynamiikasta, onnistuneet hidastamaan ja jopa kääntämään puuplantaasien laajenemisen. Väitös perustuu laajamittaiseen kenttätutkimukseen Brasilian maaseudulla. Se hahmottelee uuden teorian kiistelevän toimijuuden merkityksestä yritysten luonnonvarakäytössä tekemällä kvalitatiivisen vertailevan analyysin (QCA) kiistelyn vaikutuksista Brasilian kaikkien laajojen selluhankkeiden (N = 14) taloudellisiin lopputuloksiin vuosina 2004-2008. Tutkimuksen päähypoteesin mukaan yritysten luonnonvarojen hyväksikäyttöä voidaan hidastaa suuremmalla todennäköisyydellä silloin, kun vastarinta käyttää kiistelevää toimijuutta. Kiistelevää toimijuutta luodaan ketjuttamalla viisi toisiaan tukevaa kiistelymekanismia: organisoimalla ja politisoimalla kansanliike, kehystämällä selluhankkeet vaihtoehtoisella tavalla, protestoimalla, verkostoitumalla, ja limittymällä valtioon säilyttäen autonomia. Tulokset osoittavat, että kiistelevä toimijuus voi hidastaa ja jopa kääntää teollisten plantaasien laajenemisen. Kun sitä vastoin kiistelevä toimijuus ei ollut toiminnassa, lopputulos oli nopea, jopa rajoittamaton plantaasien laajeneminen. Sääntö päti kaikkiin tarkasteltuihin 14 sellukonfliktitapaukseen. Hypoteesi sai vahvaa tukea myös tilanteissa joissa yritykset investoivat aktiivisesti ja hallitusten vahvasti tukemina. Kansanliikkeiden tutkimuksen parissa on ollut erityisen suuri tarve ymmärtää kausaalisia kiistelymekanismeja jotka vaikuttavat konfliktien taloudellisiin lopputuloksiin. Väitöskirja vastaa tähän tarpeeseen yhdistämällä polanyilaisen talouspolitiikan analyysin Dynamics of Contention-tutkimusohjelmaan, paljastamalla kiistelevän toimijuuden merkityksen pääoman kertymisessä. Tutkimus osoittaa että kansanliike voi käyttää kiistelymekanismeja tukeakseen jäsentensä aktivismia ja vaikuttaakseen investointien lopputuloksiin. Protestoiminen, esimerkiksi uraauurtavilla maanvaltauksilla, vaikutti olleen erityisen tärkeää. Tähän saakka ei ole ollut olemassa selvää, kattavaa ja vuorovaikutukseen keskittyvää teoriaa siitä milloin ja miten kiistelevä toimijuus voi hidastaa tai kääntää yritysten luonnonvarojen hyväksikäytön leviämisen. Tutkimus esittää tällaisen teorian ja tarjoaa sen avulla kattavan selityksen selluhankkeisiin liittyvistä konflikteista Brasiliassa, paperiteollisuuden globalisaatiosta, ja teollisten plantaasien laajenemisen hidastamisesta globaalissa etelässä.