Studies on the international effects of real shocks

This doctoral thesis addresses the macroeconomic effects of real shocks in open economies in flexible exchange rate regimes. The first study of this thesis analyses the welfare effects of fiscal policy in a small open economy, where private and government consumption are substitutes in terms of private utility. The main findings are as follows: fiscal policy raises output, bringing it closer to its efficient level, but is not welfare-improving even though government spending directly affects private utility. The main reason for this is that the introduction of useful government spending implies a larger crowding-out effect on private consumption, when compared with the `pure waste' case. Utility decreases since one unit of government consumption yields less utility than one unit of private consumption. The second study of this thesis analyses the question of how the macroeconomic effects of fiscal policy in a small open economy depend on optimal intertemporal behaviour. The key result is that the effects of fiscal policy depend on the size of the elasticity of substitution between traded and nontraded goods. In particular, the sign of the current account response to fiscal policy depends on the interplay between the intertemporal elasticity of aggregate consumption and the elasticity of substitution between traded and nontraded goods. The third study analyses the consequences of productive government spending on the international transmission of fiscal policy. A standard result in the New Open Economy Macroeconomics literature is that a fiscal shock depreciates the exchange rate. I demonstrate that the response of the exchange rate depends on the productivity of government spending. If productivity is sufficiently high, a fiscal shock appreciates the exchange rate. It is also shown that the introduction of productive government spending increases both domestic and foreign welfare, when compared with the case where government spending is wasted. The fourth study analyses the question of how the international transmission of technology shocks depends on the specification of nominal rigidities. A growing body of empirical evidence suggests that a positive technology shock leads to a temporary decline in employment. In this study, I demonstrate that the open economy dimension can enhance the ability of sticky price models to account for the evidence. The reasoning is as follows. An improvement in technology appreciates the nominal exchange rate. Under producer-currency pricing, the exchange rate appreciation shifts global demand toward foreign goods away from domestic goods. This causes a temporary decline in domestic employment.

Väitöskirjassa analysoidaan reaalishokkien makrotaloudellisia vaikutuksia avoimissa talouksissa, jotka ovat kelluvassa valuuttakurssijärjestelmässä. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkitaan finanssipolitiikan hyvinvointivaikutuksia pienessä taloudessa, jossa yksityinen ja julkinen kulutus ovat substituutteja hyötyfunktiossa. Keskeiset tulokset ovat seuraavat: Ekspansiivinen finanssipolitiikka lisää tuotantoa, mutta tämä ei ole hyvinvointia lisäävää, vaikka julkinen tuottaa hyötyä. Syy hyvinvoinnin laskulle on, että hyödyllinen julkinen kulutus syrjäyttää yksityistä kulutusta. Hyvinvointi vähenee, koska julkinen kulutus tuottaa vähemmän hyötyä kuin yksityinen kulutus. Toisessa tutkimuksessa analysoidaan kuinka finanssipolitiikan vaikutukset pienessä avoimessa taloudessa riippuvat optimaalisesta intertemporaalisesta käyttäytymisestä. Keskeinen tulos on, että finanssipolitiikan vaikutukset riippuvat substituutiojoustosta suljetun sektorin ja avoimen sektorin hyödykkeiden välillä. Erityisesti finanssipolitiikan vaikutus vaihtotaseeseen riippuu tämän jouston ja kokonaiskulutuksen intertemporaalisen jouston suhteellisista suuruuksista. Kolmannessa tutkimuksessa analysoidaan tuottavan julkisen kulutuksen vaikutuksia finanssipolitiikan kansainväliseen välittymiseen. Yleinen tulos uudessa avoimen makrotalouden tutkimuksessa on, että ekspansiivinen finanssipolitiikka heikentää valuuttakurssia. Tutkimuksessa osoitetaan, että finanssipolitiikan vaikutus valuuttakurssiin riippuu julkisten menojen tuottavuudesta. Jos tuottavuus on riittävän korkea, julkisten menojen lisäys vahvistaa valuuttakurssia. Lisäksi tutkimuksessa osoitetaan, että tuottavat julkiset menot ovat sekä kotimaan että ulkomaan hyvinvoinnin kannalta parempia kuin tuottamattomat julkiset menot. Väitöskirjan neljännessä osassa tutkitaan kuinka teknologiashokkien kansainväliset vaikutukset riippuvat hintajäykkyyksistä. Kasvava joukko empiirisiä tutkimuksia esittää, että positiivinen teknologiashokki johtaa väliaikaisen työllisyyden vähenemiseen. Väitöskirjassa tuodaan esiin, että avoimen talouden ulottuvuus parantaa kiinteähintaisten mallien kykyä selittää tätä empiiristä havaintoa. Syy on seuraava: Teknologian kehittyminen vahvistaa nimellistä valuuttakurssia. Jos hinnat asetetaan tuottajanvaluutassa, valuuttakurssin vahvistuminen siirtää globaalia kysyntää kohti ulkomaisia hyödykkeitä pois kotimaan hyödykkeiltä. Tämä aiheuttaa kotimaan työllisyyden väliaikaisen vähenemisen.